Johda joukkosi kohti digitaalisuutta ja avoimuutta
Digitaalisuuden myötä avoimuuden ja yksityisyyden raja on tullut yhä häilyvämmäksi. Kirjoitin muutama viikko sitten siitä, miksi huono johtaja pelkää avointa kommunikaatiota ja siksi myös sosiaalista mediaa. Tällä kertaa mietin, miten voimistaa oman yrityksen kulttuuria sekä muuttaa johtajuutta vastaamaan uusia digitaalisuuden mukanaan tuomia haasteita.
On selvää, että yleisimmät suomalaisten pelkäämät asiat ovat uuden pelko sekä epävarmuus tulevasta ja omasta kyvystämme oppia ja hallita uutta. Siksi johtajan rooli muutoksessa on äärimmäisen tärkeä. Meidän tulee aloittaa muutos kulttuurista. Meidän tulee varmistaa johtoportaan esimerkillä tulevan hyväksyminen, virheet sekä epäonnistuminen.
Yksi kestävän kehityksen perustavista ajatuksista on prosessien dokumentointi. Kestävän kehityksen tehtävänä on varmistaa jatkuva oppiminen, muutosvalmiuden ja prosessien toimivuus sekä pitkällä aikavälillä tuloksekas toiminta. Toinen tekijä muutoksessa on strategiatyö. Strategian perimmäinen tarkoitus on luoda näkemys, johon johdettavat voivat uskoa ja johon he voivat konkreettisesti sitoutua; annetaan siis muutokselle merkitys.
Onnistumisen varmistamiseksi strategiatyössä on hyvä asettaa muutamia tavoiteltavia asioita:
• Organisaation strategia on selkeä ja johdonmukainen
• Organisaation käsitys tulevaisuuden toimintaympäristöstä on jäsentynyt ja selkeästi määritelty
• Yrityksessä on strategisten tavoitteiden saavuttamista kuvaavat tunnusluvut ja mittarit
• Strategian kommunikointi on yrityksessä aktiivista
• Organisaation strategiaprosessi on luonteeltaan osallistava
(Juuti 2006)
Kommunikointi on yrityksessä aktiivista ja läpinäkyvää. Prosessit ovat osallistavia.
Jos mietimme digitaalisuutta, sosiaalista mediaa ja näiden tuomia mahdollisuuksia, voimme todeta, että strategiatyön apuvälineenä mikään ei toimi paremmin kuin nämä skaalautuvat interaktiiviset kanavat. Ensisijainen korjattava jokaiselle meille on oma tahtotasomme. Ilman sitä tulemme epäonnistumaan tehtävässämme johtaa muutosta onnistuneesti. Tästä erinomaisen esimerkin tarjoaa Stockmann. Heille tarjoiltiin tarvittava tieto hopealautasella. Heidän ongelmiaan pohdittiin avoimesti, heitä opastettiin ja vain yksi asia esti muutoksen: johdon tahtotaso sitoutua muutokseen.
Ilman tahtoa ei ole johtajuutta ja ilman johtajuutta ei ole muutosta!
Miten tämä sitten tehdään käytännössä?
Tuloksellisessa viestinnässä meidän tulee kaivaa vanhat missiot ja visiot pöytälaatikosta ja käyttää niitä uuden strategian luomisessa. Vain siten saamme aikaan tuloksia. Vain siten sitoutamme johdettavat oman toiminnan kehittämiseen ja muutokseen. Vain siten voimme onnistua!
Mirja Antila 2013
Kaiken avain on strategian johtaminen tulevaisuuden tekemisessä. Yrityksenä ja tekijöinä voimme valita kolmesta suunnasta.
Voimme olla reaktiivisia, jolloin suhtautumisemme tulevaisuuteen on hyvin passiivista. Emme ole siis itse vastuussa tulevaisuudesta tai tuloksista ja strateginen liikkumavara on erittäin vähäistä, jolloin sitoutuminen ja osallistaminen on vaikeaa.
Toisena vaihtoehtona on sopeutuminen ympärillämme tapahtuvaan murrokseen ja muutokseen. Suhtautuminen tulevaisuuteen on aktiivisempaa ja strategista liikkumavaraa on säädelty. Sopeutuminen altistaa vieläkin ulkoisille tekijöille, jolloin muutoshalukkuus ja muutokseen sitoutuminen voi ailahdella voimakkaasti.
Parhaan tuloksen saamme sitomalla yrityksen ja sen tekijät aktiiviseen tulevaisuuden tekemiseen. Strategia on kirjattu, mittarit on asetettu ja visio sekä missio tukevat tekemistä. Kommunikaatiolle on määritelty selkeä rooli ja kommunikaatio on avointa. Päätöksentekoon sitoutetaan ja siihen annetaan mahdollisuus. Näkemysvaje organisaatiossa on näin minimoitu ja jokaisen tason tekijät tuntevat arvonsa ja he ovat osaltaan vastuussa tuloksekkaasta tekemisestä.
Aktiivisessa tekemisessä strateginen liikkumavara on suurta, jolloin yritys on agiili ja muutosvoimainen. Ota siis haaste vastaan ja kehitä strategia digitaalisuuden potentiaalin konkretisoinniksi. Näin olet askeleen edellä kilpailijoitasi.
Kirjoittaja Joonas Villanen toimii Dinglellä Marketing Managerina. Hän auttaa myös yrityksiä sisällöntuotannon haasteissa yrittäjänä. Joonakseen saa yhteyttä Twitterissä ja LinkedInissä.
Dinglen aiemmat vieraspostaukset:
Video: Sosiaalinen media kyykyttää
Kampanjoista jatkuvaan markkinointiin
Oikeaan aikaan oikeassa paikassa: konteksti on uusi musta
18.06.2024
Digimainonnan määrä Euroopassa +11% kasvussa 2023
IAB Europe julkaisi 12.6.2024 AdEx-yhteenvetoraportin digitaalisen mediamainonnan määrästä Euroopassa vuonna 2023. 63 % kaikesta Euroopan mediamainonnasta oli digitaalista ja digimainonnan määrä kasvoi 11,1 % vuoteen 2022 verrattuna. Digimainonnan kokonaisvolyymi Euroopassa oli vuonna 2023 lähes 97 miljardia euroa. AdEx-tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin 29 Euroopan maassa.
lue lisää10.06.2024
Digitaalinen audiomainonta vahvalla kasvu-uralla - kokonaismarkkina jo 9,3 miljoonaa euroa
IAB Finlandin digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman estimaatin mukaan digiaudiomainonnan määrä vuonna 2023 oli 9,3 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa yli 30 % kasvua vuoteen 2022 verrattuna. Vuonna 2022 markkina-arvio oli 7,1 miljoonaa euroa. Digitaalinen audiomainonta, mukaan lukien podcastit ja muut digitaalisen audion alustat, on nousemassa yhä keskeisempään rooliin mainosmaailmaa. Suomessa kasvun myötä toimijoiden odotetaan investoivan yhä enemmän sektoriin tulevina vuosina.
lue lisää23.05.2024
Verkkomainonta vuoden 2023 tasolla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 ensimmäisellä kvartaalilla oli noin 164 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä laski muutaman prosentin kymmenesosan. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta jatkaa kasvua, ollen Q1/2024 aikana 57 %.
lue lisää06.02.2024
Mediamainonnan määrä päättyi -2,4 % laskuun vuonna 2023
Mediamainontaan käytettiin yhteensä 1 336 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja mainonnan määrä laski -2,4 % edellisvuoteen verrattuna.
lue lisää