
GDPR, uusi Y2K?
Tietosuoja-asetukseen valmistauduttiin kuumeisesti. Kuluttajina saimme lukuisia GDPR:stä informoivia sähköpostiviestejä yrityksiltä, joiden kanssa olemme joskus asioineet, ja klikkasimme verkkosivustoilla satoja bannereita, joissa pyydettiin lupaa evästeiden asettamiselle. Yrityksissämme panostimme GDPR:n voimaantuloon mm. uudistamalla dokumentaatiota, prosesseja ja tietojärjestelmiä sekä kouluttamalla henkilöstöämme. Nyt emme kuule mitään. Ei uutisia suurista hallinnollisista sakoista tai vahingonkorvauksista, ei pelottavia esimerkkejä datan käytön kieltämisestä. Kansallisen tietosuojalain puuttuessa Suomessa ei ole edes viranomaista, jolla olisi toimivaltaa valvoa tietosuoja-asetuksen soveltamista.
Vaikka saattaa tuntua siltä, että GDPR on kuin vuosituhannen vaihteen Y2K, ilmassa on jo merkkejä siitä, että tietosuoja-asetus tulee edelleen ottaa tosissaan:
• Kuluttajat ovat aktivoituneet tietosuojan suhteen Suomessa ja muualla
• Ratkaisuja on jo saatu mm. Saksassa, Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Itävallassa
• Irlannin tietosuojaviranomainen on ilmoittanut aloittavansa tutkinnan Facebookin 50 miljoonaa käyttäjää koskeneesta tietoturvaloukkauksesta
• Iso-Britannian ja Irlannin tietosuojaviranomaiset ovat saaneet kantelun siitä, kuinka ohjelmallisessa mainonnassa rikotaan tietosuoja-asetusta
• Euroopan tietosuojavaltuutetun mukaan sakkoja on odotettavissa viimeistään loppuvuonna
• Erään yhtiön toimitusjohtajaa ja talousjohtajaa vastaan nostettiin kanne perustuen siihen, että yhtiö olisi antanut harhaanjohtavia tietoja osakkeenomistajille yhtiön GDPR-valmiudesta
Yritysten ei siis ole syytä lopettaa tietosuojatyötä, vaan muun muassa viimeistellä tietojenkäsittelysopimuksia koskevat neuvottelut kumppaneiden kanssa, varmistaa, että tietosuoja on oletusarvoisesti mukana kehitetyissä tuotteissa ja palveluissa sekä varmistaa, että mainonnassa käytettävä data on laillisesti ja läpinäkyvästi kerätty. Vielä ei todellakaan ole valmista: EY:n tutkimuksen mukaan 56 % yrityksistä ei oman ilmoituksensa mukaan täytä tietosuoja-asetuksen vaatimuksia, ja Gartner ennustaa, että yksityisyydensuoja ja digitaalinen etiikka ovat vuoden 2019 merkittävimpiä strategisia trendejä.
Vaikka edellä viitattiin erityisesti tietosuoja-asetuksen täytäntöönpanoon – kuluttajien valituksiin, viranomaistutkimuksiin, sakkoihin – niin on myös muistettava, että sakkoja todennäköisesti pahempi asia on asiakkaiden luottamuksen tai datan menettäminen taikka kokonaisen liiketoimintamallin kieltäminen. Sen sijaan, että ajateltaisiin, että sakkojen puuttuessa voi tehdä mitä tahansa, tulisi ajatella, että panostamalla tietosuojaan voi esimerkiksi parantaa digitaalista asiakaskokemusta. Tekemällä asiat alusta saakka oikein voi varmistaa, että toimintamalli sekä palvelee asiakkaita että kestää viranomaistarkastelun. Digitaalisen mainonnan osalta apua saa muun muassa IAB Europen tietolähteistä.
Työssä kannattaa pitää mielessä myös se, että Euroopan unioni valmistelee parhaillaan tietosuoja-asetusta täydentävää sähköisen viestinnän tietosuoja-asetusta. Asetuksen valmistelu on ollut niin hidasta, että siihen ovat tuskastuneet niin poliitikot kuin tietosuojavaltuutetut, mutta Euroopan parlamentin keväisten vaalien vuoksi asetuksen voimaantulo saattaa lykkääntyä yhä useilla kuukausilla. Voimme siis vielä yrittää vaikuttaa siihen, miltä sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus näyttää sekä erityisesti siihen, millaisena asetuksen näemme: johtaako tahtotila kieltää vakoiluun perustuva mainonta arvioiden mukaisesti mediatalojen kaatumiseen vai onko tuleva sääntely mahdollisuus kehittää digitaalista mainontaa ja luoda uusia liiketoimintamalleja.
Vaikka ePrivacy antaa odotuttaa itseään, GDPR ei ole uusi Y2K – se tapahtuu nyt ja oikeasti.
Kirjoittaja Anna Paimela on tietosuoja- ja markkinointijuridiikkaan sekä teknologiasopimuksiin erikoistunut lakimies, joka johtaa IAB Finlandin tietosuojatyöryhmää. Iconicsin osakkaana hän auttaa yrityksiä selviämään digitaalisen liiketoiminnan juridisista haasteista tarjoamalla heille liiketoimintaa tukevia, käytännönläheisiä ratkaisuja.
14.02.2025
Digitaalinen ulkomainonta jatkoi vahvaa kasvuaan 2024 – markkinaestimaatti nousi 61 miljoonaan euroon
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän arvion mukaan digitaalisen ulkomainonnan (DOOH) markkinan koko Suomessa kasvoi vuonna 2024 noin 61 miljoonaan euroon. Tämä tarkoittaa 14 prosentin kasvua vuoteen 2023 verrattuna, jolloin markkina oli 53,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 markkinakasvu osoittaa, että DOOH on yksi vauhdikkaammin kasvavista mainonnan muodoista Suomessa.
lue lisää14.02.2025
Suomessa noin 15 miljoonaa natiivimainoseuroa vuonna 2024
IAB Finlandin sisältömarkkinoinnin työryhmä on julkaissut arvion natiivimainonnan määrästä Suomessa. Vuoden 2024 estimaatti on 14,6 miljoonaa euroa, jossa on laskua vuoteen 2023 verratuna noin 7 %.
lue lisää14.02.2025
Digitaalisen audiomainonnan kasvu jatkui Suomessa myös vuonna 2024
IAB Finlandin digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudiomainonnan markkina vuonna 2024 oli 9,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 markkina-arvio oli 9,3 miljoonaa euroa ja sitä edeltävänä vuonna 2022 7,1 miljoonaa euroa.
lue lisää11.11.2024
Verkkomainonnan osuus jo yli 60 %
Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 kolmannella kvartaalilla oli noin 180 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi noin viisi prosenttia. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta Q3/2024 aikana oli peräti 62 %.
lue lisää