Icon
Evästesuostumusten lyhyt oppimäärä Markkinaluvut

Evästesuostumusten lyhyt oppimäärä

02.06.2020 | Olli Valtanen

Olli Valtanen Dagmarilta avaa blogipostauksessaan evästesuostumuksien taustaa ja mitä suostumusten hallinta käytännössä tarkoittaa. Evästesuostumukset on aiheena kieltämättä monimutkainen, mutta myös mielenkiintoinen kokonaisuus!

Teksti käsittelee aihetta yleisellä tasolla, eikä sitä voi pitää juridisena tulkintana lainsäädännöstä tai viranomaisen määräyksistä.

Taustaa

GDPR

Ehkä hieman ironisestikin heti GDPR:n jälkeen merkittävä määrä suostumuksen hallinta -alustoista (Consent Management Platform; tai CMP) otettiin käyttöön Euroopan ulkopuolella (ennen kaikkea Yhdisvalloissa). Tämän lisäksi monet mainos- ja datarahalla liiketoimintaansa pyörittävät mediat estivät kokonaan pääsyn verkkosivustoilleen Euroopasta. Amerikkalaisen GDPR-tulkinnan mukaan evästeet vaativat siis aktiivisen suostumuksen antamisen.
Euroopan sisällä näimme paljon erilaisia tulkintoja tietosuoja-asetuksesta ja eri toimijoilla oli, ja on edelleenkin, värikkäitä ratkaisuja mitä tulee suostumusten hallintaan. Toiset kysyvät suostumuksen jopa yksittäisen evästeen tasolla, toiset puolestaan eivät kysy lainkaan.

Case Planet49

GDPR:n siirtymäajan päättymisestä ehti kulua n. 1,5 vuotta ennen kuin yhteinen käsitys suostumuksista alkoi muodostua.
Lokakuussa 2019 saatiin paljon julkisuutta saanut Planet49 -ennakkotapaus evästekäytänteissä, kun EU-tuomioistuin linjasi seuraavasti: Evästeiden tallentaminen edellyttää internetkäyttäjien aktiivista suostumusta. EU-Tuomioistuin ei hyväksynyt valmiiksi rastitettua ruutua EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimuksien mukaiseksi.

Viimeistään tapauksen myötä suostumuksenhallintatyökalut (CMP:t) ovat alkaneet yleistyä Euroopassa.

Vaikutukset Suomessa

Pian Planet49 -ennakkotapauksen mukaan Traficom (joka valvoo lakia sähköisen viestinnän palveluista) antoi kannanoton aiheeseen: Evästeisiin voidaan jatkossakin antaa suostumus selainasetusten kautta.

Traficomin tulkinnan mukaan selainasetukset olivat siis riittävä signaali suostumuksen antamiseen, mutta korosti informoinnin ja läpinäkyvyyden merkitystä: Evästeistä tulee informoida käyttäjiä selkeästi ja kattavasti.

Tässä todellisuudessa suomalaiset verkkopalvelut ovat eläneet toukokuuhun 2020 asti, kunnes Apulaistietosuojavaltuutettu määräsi yrityksen muuttamaan tapaa, jolla se pyytää suostumusta evästeiden käyttöön.

Vaikka päätökseen voi hakea vielä muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen (eli päätös ei ole vielä lainvoimainen), on nähtävissä, että CMP:t tulevat yleistymään myös suomalaisilla verkkosivuilla.

Suostumusten hallinta käytännössä

Miten niitä suostumuksia sitten pitäisi kysellä?

Aiheen monimutkaisuus ja tulkinnanvaraisuus on vahvasti ajanut internetiä siihen pisteeseen, että yhtä yhtenäistä tapaa käsitellä suostumuksia ei ole vielä olemassa. IAB:n TCF2.0 pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen luomalla standardeja siihen, mihin käyttötarkoituksiin suostumuksia kysytään ja miten käyttäjän valinnat vaikuttavat markkinointityökalujen toimintaan.

”Ontot suostumukset”

Yksi sekavan tilanteen outouksista on ns. ontot suostumukset. Yllättävänkin usein internetissä törmää verkkosivustoihin, jotka käyttöliittymässä kyllä kysyvät suostumuksia – mutta konepellin alla tallentavat markkinointievästeitä käyttäjän valinnoista huolimatta. Useimmissa tapauksissa kyseessä on virheellisestä CMP-työkalun implementoinnista; käyttöönotossa piilee yleensä muitakin työvaiheita javascript-tagin asentamisen & lisenssimaksun maksamisen lisäksi.

Verkkopalvelun omistaja ei välttämättä itsekään tiedä mitä kaikkia evästeitä sivusto tallentaa käyttäjien selaimille. Evästeet, jotka tallennetaan esim. sivuston etusivulla eivät välttämättä kerro koko totuutta – alasivuilla piilevät kolmannen osapuolen resurssit (esim. some-upotukset tai vaikka kehittäjän valitsemat koodikirjastot) saattavat asentaa kolmannen osapuolen evästeitä käyttäjän selaimiin. Tämä tekee auditoinnista erityisen työlästä suuremmilla sivustoilla.

Onttoihin suostumuksiin voidaan laskea myös jotkut ”Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön” -kaltaiset informaatiolaatikot. Valitettavan useissa tapauksissa markkinointievästeet ovat tallentuneet jo ennen, kuin käyttäjä on edes nähnyt ko. ilmoitusta, eikä käyttäjä voi oikeasti vaikuttaa oman datan tallentumiseen. Tässäkin on yleensä kyse huolimattomasta implementoinnista.

Google Analytics todennäköisenä sudenkuoppana

Usein CMP:ssa evästeet kategorisoidaan käyttötapausten perusteella. On välttämättömiä evästeitä, toiminnallisia evästeitä, analytiikkaevästeitä ja some-/markkinointievästeitä yms.

Yksi helppo virheen paikka tässä jaottelussa on käsitellä Google Analyticsin evästeitä ainoastaan analytiikkatarkoituksissa. Tänä päivänä GA:n dataa viedään usein myös Google Adsin käyttöön – tästä yleisinä esimerkkinä mm. tavoitteet tai ecommerce-ostotapahtumat.

Google Analytics ei siis välttämättä kerää dataa ainoastaan analytiikkatarkoituksiin vaan CMP:n implementoijan kannattaa ottaa huomioon myös mahdolliset markkinoinnilliset tarkoitusperät.

---

Evästesuostumukset on aiheena kieltämättä monimutkainen, mutta myös mielenkiintoinen kokonaisuus. Datatekeminen internetissä muuttuu läpinäkyvämmäksi, ja olemmekin jo Dagmarilla auttaneet asiakkaitamme useissa CMP-käyttöönottoon liittyvissä tehtävissä.
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: https://www.dagmar.fi/yhteystiedot/

Olli Valtanen, Digital Solutions Specialist, työskentelee Dagmar Drive -yksikössä markkinointiteknologioiden parissa. Web-kehittäjätaustainen markkinointikonsultti, joka on erikoistunut oman datan hyödyntämiseen sekä ostetuissa että omistetuissa kanavissa.

03.02.2023

Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022

Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).

lue lisää

31.08.2022

IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa

IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.

lue lisää

28.01.2022

Verkkomainonta lohkaisi puolet mainoskakusta vuonna 2021

Mediamainonta vuonna 2021 13,4 % kasvussa. Verkkomainonta jo 50 % kaikesta mediamainonnasta.

lue lisää

22.09.2021

Verkkomainonnan määrä ennätyksellisen korkealla vuoden toisella kvartaalilla

Verkkomainonnan määrä vuoden 2021 toisella kvartaalilla oli 154 milj. euroa ja lähes puolet (49 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Kaikki digimainonnan momentit kasvoivat huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna, jolloin tosin pandemia laski myös digimainonnan määrää.

lue lisää
Highlight picture
Tilaa IAB Finlandin uutiskirje

 IAB Finlandin tietosuojaseloste

IAB Finlandin uutiskirjeen tilaamalla raivaat tiesi digitaalisen markkinoinnin ja mainonnan etulinjaan. Saat ensimmäisten asiantuntijoiden joukossa tiedon huippuammattilaisten laatimista ilmaisista oppaista, tärkeistä ja ajankohtaisista ohjeistuksista sekä IAB Finlandin arvostetuista koulutuksista ja tapahtumista. Lisäksi tarjoamme joka kuukausi rahanarvoisia lisäsisältöjä – asiantuntijalta toiselle. Tervetuloa digitiedon lähteelle!