
Digitaalisten tilauspalveluiden kilpailu kuluttajista kiristyy
Kuukausimaksullisten digitaalisten sisältöjen ja palveluiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti muutaman viime vuoden aikana. Tutuimpia meille näistä tilauspalveluista ovat viihteen suoratoistopalvelut kuten Netflix ja Spotify. Monille tuttuja ovat myös erilaiset ohjelmistot kuten tallennustilaa myyvät Dropbox ja Google Drive. Lisäksi tarjolla on klubityyppisiä palveluita kuten Shave Club ja Trunk Club.
Kun viihdepalveluiden puolella on jo käynnistynyt pudotuspeli tarjonnan lisääntymisen myötä, niin muut palvelut kuten uutismediat ja verkkokaupat ovat vasta tulossa ottamaan osaansa kuluttajien digitaalisten tilauspalveluiden budjetista.
Miten suuri tämä budjetti sitten mahtaa olla? Globaali keskiarvo liikkuu noin kolmen eri tilauspalvelun paikkeilla. Tutkimusyhtiö eMarketerin mukaan yli kolmannes kuluttajista uskoo lisäävänsä tilauspalveluiden määrää seuraavan kahden vuoden sisällä.
Muutoksen keulakuvia ovat olleet milleniaalit, joille omistaminen ei merkitse niin paljon kuin vanhemmille sukupolville. Omistamisen sijaan milleniaalit haluavat kokemuksia, mikä luo uusia haasteita palveluiden tarjoajille. Kokemuksista täytyy luoda personoituja. Muuten nuoret kuluttajat vaihtavat nopeasti palvelua.
Digitaalisten ja perinteisten palveluiden välille syntyy helposti mielikuvissa vastakkainasettelua ja uusien palveluiden ajatellaan olevan uhka olemassa oleville palveluille. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Esimerkiksi amerikkalaistutkimuksen mukaan suoratoistopalvelut eivät poista tarvetta käydä elokuvissa. Päinvastoin nämä eri katsomisen muodot tukevat ja ruokkivat toisiaan.
Kuukausimaksulliset mallit ovat houkuttelevia myös palvelun tarjoajalle, koska jatkuva laskutus tuo tasaisen tulovirran ja mahdollisuuden asiakkaan sitouttamiseen. Asiakkaiden pitäminen tosin vaatii paljon töitä. Viihteen suoratoistopalveluiden koveneva kilpailu näkyy palvelun tarjoajien sisältökatalogin kasvattamisen lisäksi aktiivisena yhteydenpitona asiakkaaseen. Erityisesti Netflix tuuttaa katseluehdotuksiaan parhaimmillaan tai pahimmillaan päivittäin. HBO:lla on hillitympi strategia. Ehkä siellä vielä luotetaan laadukkaiden sisältöjen puhuvan puolestaan. Marraskuussa Suomeen tulevat Applen ja Disneyn suoratoistopalvelut tulevat ryminällä tähän kenttään, joten kaikkien toimijoiden on syytä olla hereillä. Kuluttajilla ei ole vielä pahaa ähkyä, mutta se voi tarjonnan kysynnän myötä hyvinkin tulla.
Data ja sen hyödyntäminen on tilauspalvelubisneksen polttoainetta. Asiakkaiden käyttäytymisen seuraaminen tilauspalvelussa antaa vinkkejä palvelun kehittämistarpeista ja mahdollisuuden tarjota asiakasta kiinnostavia uusia tuotteita tai ominaisuuksia. Data-algoritmeihin pohjautuvissa suosituksissa on vielä kehittymisen varaa. Ihmisen tulevaisuuden valinnat eivät aina loogisesti pohjaudu menneeseen käyttäytymiseen.
Erityisesti muiden kuin viihdepalveluita tarjoavien on pohdittava tarkkaan, millaisella strategialla kuluttaja valloitetaan ja saadaan pidettyä kiinni. Mistä palvelusta kuluttaja olisi valmis luopumaan ottaakseen jonkun uuden palvelun tilalle? Olisiko hyvä liittoutua jonkun kanssa? Viihteen suoratoistopalveluiden jälkeen kuluttajia kiinnostavat seuraavaksi muodin, päivittäistavaroiden ja uutisten tilauspalvelut. Kovenevasta kilpailusta huolimatta kasvuennusteet tarjoavat mahdollisuuksia näille uusille tilauspalveluille.
Kirjoittaja Virpi Martikainen on Digital Media Finlandin strategiakonsultti ja toimitusjohtaja.
23.05.2023
Verkkomainonta maltillisessa kasvussa
Verkkomainonnan määrä vuoden 2023 ensimmäisellä kvartaalilla oli lähes 168 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi lähes 3 % ja kaikesta Suomen mediamainonnasta digitaalista on jo 55 %.
lue lisää06.03.2023
Digitaalinen ulkomainonta 30 % kasvussa vuonna 2022
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2022 oli noin 46,5 miljoonaa euroa. Vuoteen 2021 verrattuna kasvua on hieman alle 30 % kun vastaavana aikana koko ulkomainonnan markkina kasvoi 21 %.
lue lisää03.02.2023
Verkkomainonta 10 % kasvussa vuonna 2022
Mediamainontaan käytettiin vuonna 2022 yhteensä 1 328 miljoonaa euroa, mikä on 4,1% enemmän kuin edellisvuonna. Verkkomedia oli suurin mediaryhmä (53%) ja verkkomainonnan (+9,8 %) lisäksi kasvussa oli myös radiomainonta (+3,6 %), ulkomainonta (+20,7 %) sekä elokuvamainonta (+76,8 %).
lue lisää31.08.2022
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa
IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.
lue lisää