Digimarkkinoinnin sudenkuopat osa 2: ”Lasketaan pelkät klikit”
Digimarkkinoinnin yleisimpänä sudenkuoppana esitin sarjan osassa 1 sen, että mittaus on unohdettu kokonaan. Jos mittaus on kuitenkin muistettu, kuulee edelleen suurimpien mainostajien kertovan, että kampanjan tuloksia seurattiin katsomalla Web-analytiikasta, esim. Google Analytics tai Snoobi, kampanjan aikana saadut klikit. Jos oikein on menty huippuunsa seurannassa, on jopa tarkistettu, mitä niillä klikeillä saatiin aikaan, joskus euroihin ja ROI-prosenttiin asti.
Vaikuttivatko vain ne mainosnäytöt, joita klikattiin?
Tuossa ajattelumallissa on silloin oletuksena, että vain ne mainokset, joita klikattiin, huomattiin ja vaikuttivat asiakkaisiin, ja niitä mainoksia, joita ei klikattu, ei myöskään huomattu, eivätkä ne vaikuttaneet mitenkään.
Mutta jos näin olisi, silloinhan TV-mainonnalla, radiomainonnalla, ulkomainonnalla tai printtimainonnalla ei voisi saada koskaan mitään vaikutusta aikaiseksi, koska niitä ei kukaan klikkaa. Silti moni mainostaja laittaa edelleen 80-90 % mediamainonnan budjetistaan näihin medioihin, ja uskoo, että niillä voidaan saada jotain vaikutusta aikaan. Miksi silloin banner-mainonnan osalta pitäisi uskotella, että vain klikatut mainokset tehosivat, ja kaikki muut mainosnäytöt, joita ei klikattu, menivät hukkaan?
Mitä pitäisi mitata?
Jälleen looginen jatkokysymys on, miten banner-kampanjan tehoa sitten pitäisi mitata? Vastaus on, että tulisi trackata kaikki mainosesitykset sekä tavoitetapahtumat asiakkaan sivustolla, ja seurata, paljonko ne selaimet, joille mainoksia esitettiin – riippumatta siitä klikattiinko niitä vai ei – johtivat esim. 30 päivän kuluessa tavoitetapahtumiin. Jälleen, jos mainostaja myy jotain verkossa, voidaan seuranta tehdä euroihin ja ROI-laskentaan asti. Mutta vaikka asiakas ei myisi mitään verkossa, voidaan seurata muita tavoitteita kuten yhteydenottopyyntöjä, newsletter-tilauksia, rekisteröitymisiä palveluun, vierailukertoja tuote-esittelyissä jne.
Esimerkiksi Affiliate-mainonnassa mainostajan on mahdollista valita, maksetaanko komissioita eli palkkioita verkkosivustoille myös mainoksista, joita ei ole klikattu, vai ainoastaan niistä mainoksista, joita on klikattu. Mainostaja voi palkita sitä mediaa, joka viimeksi on esittänyt mainoksen ennen kaupan syntymistä, itse määrittelemänsä komission mukaan, ja hinnoitella palkkion eri tavoin klikin jälkeisestä ja mainosnäytön jälkeisestä kaupasta. Silloin kannustetaan verkkosivuja pitämään mainoksia näkyvissä silloinkin, kun tuote ei ole kaikkein nopeimmin suoraan kauppaan johtava ja mainos kaikkein herkimmin klikkiin houkutteleva. Kaikki kun eivät myy äkkilähtöjä lennolle!
View through -kaupan mittaaminen
Raportoinnissa myyntiä, joka seuraa mainosnäyttöjä, mutta joita EI OLE klikattu, kutsutaan post impression -myynniksi tai view through -kaupaksi, riippuen raportointijärjestelmästä. Tässä on kyse siis samasta asiasta; mainosta esitettiin, sitä ei klikattu, mutta mainonnalle altistunut siirtyi tietyn aikaikkunan sisällä mainostajan sivustolle ja teki tavoitetapahtuman.
Usein kuulee kritisoitavan sitä, että kun mainoksia näytetään miljoonia mainosnäyttöjä, niin ainahan selaimet altistuvat mainoksille, vaikka niitä ei edes huomata, ja silloin mainostaja maksaa esim. affiliate-ohjelmissa komissioita ”turhaan” niistä mainoksista, joiden yhteyttä myöhempään ostotapahtumaan ei voida millään todentaa.
Tietenkään ei ole mitään suoraa syy-yhteyttä mainonnasta kauppaan, vaan kyse on mahdollisesta välillisestä vaikutuksesta ostoprosessissa, mutta toisaalta mittausraporteilla on helppo todentaa, miten esim. kampanjan päätyttyä näiden view through -tapahtumien määrä tasaisesti laskee. Tämähän jos mikä osoittaa sen, ettei kyse ole vain ”satunnaisesta osuudesta kävijöitä”, jotka mainonnalle altistuneista ”osuivat asiakkaan sivustolle”. Vaan kampanja todella ohjaa kävijöitä mainostajan sivustolle silloinkin, kun mainosta ei ole klikattu. Sillä jos mainonnalla ja sivulle ”eksyneiden” määrällä ei olisi mitään syy-seuraus-yhteyttä, niin silloinhan aina keskimäärin sama prosenttiosuus mainonnalle altistuneista osuisi mainostajan sivustolle, ja käyrä ei olisi tasaisesti laskeva, kun kampanja päättyy.
Kokemus esim. matkailumainostajien osalta kertoo, että mainittua view through -kauppaa tulee helposti monikymmenkertainen määrä siihen nähden, paljonko kauppaa tuli mainoksia klikanneilta käyttäjiltä. Eli tyyliin 3,000 euroa mainosklikkien jälkeen, mutta 150,000 euroa mainosesitysten jälkeen, joita ei klikattu, mutta mainonnalle altistuneet tulivat 30 päivän kuluessa ostoksille ostaen tuolla summalla.
Silloin kannattaa tosiaan miettiä, kannattaako banner-kampanjabudjetista lohkaista muutaman prosentin siivu myös mittaukseen, koska muuten tuo jälkimmäinen luku olisi pelkän arvailun varassa. Kun seuraavan kerran kuulet, miten mainostaja sanoo, että ”banner-kampanja ei toiminut”, selvitä, miten sitä mitattiin – laskettiinko pelkästään klikit? Mitäs jos seuraavan kampanjan kohdalla mitattaisiin kaikki mainosnäytöt?
11.11.2024
Verkkomainonnan osuus jo yli 60 %
Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 kolmannella kvartaalilla oli noin 180 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä kasvoi noin viisi prosenttia. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta Q3/2024 aikana oli peräti 62 %.
lue lisää18.06.2024
Digimainonnan määrä Euroopassa +11% kasvussa 2023
IAB Europe julkaisi 12.6.2024 AdEx-yhteenvetoraportin digitaalisen mediamainonnan määrästä Euroopassa vuonna 2023. 63 % kaikesta Euroopan mediamainonnasta oli digitaalista ja digimainonnan määrä kasvoi 11,1 % vuoteen 2022 verrattuna. Digimainonnan kokonaisvolyymi Euroopassa oli vuonna 2023 lähes 97 miljardia euroa. AdEx-tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin 29 Euroopan maassa.
lue lisää10.06.2024
Digitaalinen audiomainonta vahvalla kasvu-uralla - kokonaismarkkina jo 9,3 miljoonaa euroa
IAB Finlandin digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman estimaatin mukaan digiaudiomainonnan määrä vuonna 2023 oli 9,3 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa yli 30 % kasvua vuoteen 2022 verrattuna. Vuonna 2022 markkina-arvio oli 7,1 miljoonaa euroa. Digitaalinen audiomainonta, mukaan lukien podcastit ja muut digitaalisen audion alustat, on nousemassa yhä keskeisempään rooliin mainosmaailmaa. Suomessa kasvun myötä toimijoiden odotetaan investoivan yhä enemmän sektoriin tulevina vuosina.
lue lisää23.05.2024
Verkkomainonta vuoden 2023 tasolla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 ensimmäisellä kvartaalilla oli noin 164 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä laski muutaman prosentin kymmenesosan. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta jatkaa kasvua, ollen Q1/2024 aikana 57 %.
lue lisää