
Älä mokaa mobiilissa!
Henkilökohtainen mobiilialue. Onpa mielenkiintoinen uusi käsite, johon törmäsin perehtyessäni TNS:n Mobile Life -tutkimukseen.
Kun tarkemmin miettii, puhelin on todellakin henkilökohtainen laite, joka on lähes aina päällä ja mukana. Öisin ja tärkeissä työtapaamisissa se saattaa olla äänettömällä, mutta muuten olemme lähes aina tavoitettavissa. … Mutta kenelle haluamme olla tavoitettavissa? Ystävillemme ainakin. Entä mainostajille? Ehkä, mutta sillä ehdolla, että saamme mainontaa sellaisesta aiheesta ja sellaisena aikana kun itse haluamme. Ja mielellään mainonnasta olisi meille vielä jotain hyötyä.
Yhä useampi muokkaa puhelimen itsensä näköiseksi ulkoisesti ja sisällöllisesti ja valitsee tarkkaan, minkä brändien ikonit päästää puhelimensa näytölle. Näin ihminen muodostaa henkilökohtaisen mobiilialueen, jolle hän päästää vain harvat ja valitut. Brändien kannalta tämä tarkoittaa ensinnäkin sitä, että mobiiliin ”luottamuskeskukseen” on vaikea päästä, mutta toiseksi: ne harvat, jotka sinne onnistuvat pääsemään, ovat vahvoilla. Niitä kuluttaja kantaa mukanaan joka paikassa!
Miten tälle henkilökohtaiselle mobiilialueelle sitten pääsee? Mobile Lifen mukaan brändin tulee tuottaa aitoa lisäarvoa, jotta se saa ikoninsa tänne kuluttajan luottamuskeskukseen. Mutta mitä tämä jo kliseeksi muodostunut lisäarvo-käsite oikeasti voisi tarkoittaa tässä tapauksessa? Tutkimus on löytänyt viisi eri asiaa, joista lisäarvon tulisi koostua: helppous, riippumattomuus, läpinäkyvyys, elämyksellisyys ja olennaisuus. Brändin tulisi kyetä tarjoamaan ainakin jotakin näistä, mielellään useampia. Kuluttajan elämää voi helpottaa esim. tarjoamalla mobiilimaksamista, jolloin kuluttaja voi välttää jonoja ja säästää aikaa. Tästä hyvänä esimerkkinä on Starbucks, jossa kahvinsa voi tilata mobiililla etukäteen ja sitten noutaa nopeasti kahvilasta jonot välttäen. Myös Alepan viivakoodeihin perustuvat mobiiliseinät ovat olleet rohkea lanseeraus.
Mobiilissa brändi voi toki olla läsnä monella muullakin tavalla ikonisovelluksena näytöllä. Esim. paikantamiseen perustuvat tarjoukset ja eriaiheiset lunastuskupongit tuntuvat kiinnostavan kuluttajia.
...Entä mediat? Ovatko ne ulkona tästä kisasta? Enpä usko. Veikkaan, että medioillakin on tässä kisassa jaettavaa. Koska luottamuskeskukseen pääsevät ikoneillaan vain harvat, mediat tarjoavat omilla mobiilisivuillaan olevilla mainosbannereilla mahdollisuuden laajemmalle joukolle päästä mukaan kuluttajien mobiilimatkaan. Harmi vain, kun mobiilin näytöt ovat suurimmillaankin niin pienet, että näyttävää brändimainontaa mobiilissa ei oikein pysty tekemään.
31.08.2022
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa
IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.
lue lisää28.01.2022
Verkkomainonta lohkaisi puolet mainoskakusta vuonna 2021
Mediamainonta vuonna 2021 13,4 % kasvussa. Verkkomainonta jo 50 % kaikesta mediamainonnasta.
lue lisää22.09.2021
Verkkomainonnan määrä ennätyksellisen korkealla vuoden toisella kvartaalilla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2021 toisella kvartaalilla oli 154 milj. euroa ja lähes puolet (49 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Kaikki digimainonnan momentit kasvoivat huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna, jolloin tosin pandemia laski myös digimainonnan määrää.
lue lisää15.06.2021
IAB Europe Adex 2020 - Digitaalisen mediamainonnan määrä Euroopassa +6,3 % kasvussa
IAB Europe julkaisi vuotuisen AdEx-raportin Euroopan digimarkkinasta toukokuun lopulla osana Interact -webinaaria. Raportin mukaan digimainonta kasvoi vuonna 2020 +6,3 % vuodesta 2019. Kaiken kaikkiaan 56,5 % Euroopan mediamainonnasta oli vuonna digitaalista ja digimainonnan kokonaissumma ylsi 69,4 miljardiin euroon. AdEx-raporttiin toimitti tietoa 28 Euroopan maata.
lue lisää