Markkinoijan seitsemän syntiä
Toimintaympäristön digitalisoituminen haastaa markkinoinnin tekijät joka päivä. Vaikka markkinoijalla olisi käytössään markkinoinnin unelmatiimi, se ei vielä takaa menestystä. Tässä on seitsemän syntiä, joihin me markkinoijat helposti haksahdamme ja jotka pahimmillaan estävät meitä ja organisaatiotamme menestymästä.
1. Ylpeys (turhamaisuus)
”Olemme olleet olemassa sata vuotta ja olemme voittaneet takavuosina lukuisia palkintoja erinomaisesta mainonnasta.”
Niin, maailma muuttuu, digitalisaatio muuttaa väistämättä jokaisen toimialan. Onko yrityksestäsi tullut dinosaurus, joka muistelee menneitä loiston aikoja ja suojautuu vahvan brändin taakse? Brändiarvo ei suojele pitkään, jos liiketoimintamalli ja tuote on auttamattomasti vanhentunut. Missä bisneksessä esimerkiksi konkurssiin ajautunut videovuokraamoyritys Blockbusters oli? Kivijalkavuokraamobisneksessä vai elokuvien jakelussa? Markkinoijalla on erinomainen asema haistella maailman tuulia ja parhaimmillaan mahdollisuus vaikuttaa omaan liiketoimintaan syvällisellä tasolla, jos tunnistetaan mahdollisuudet.
2. Kateus
”Meillä ei ole käytössä kilpailijan kaltaisia resursseja mainosbudjetissamme, joten teemme pienesti. Kyllä niillä markkinajohtajilla on vaan niin helppoa kun on rahaa mitä syytää kumppaneille ja mediatilaan.”
Kateus muiden resursseja kohtaan pahimmillaan hyydyttää oman toiminnan pikkunäpertelyksi. Mutta hyvät ideat ovat ilmaisia. Pienellä, mutta hyvin käytetyllä budjetilla ja heittäytyvillä persoonilla tulosten tekeminen digitaalisessa toimintaympäristössä ei suinkaan ole mahdotonta. Suomessa esimerkiksi Varusteleka ja Jounin kauppa ovat onnistuneet rakentamaan itselleen perinteisestä budjettilähtökohdasta katsottuna huomattavasti odotettua suuremman brändin verkossa.
3. Viha
Muutosta on helppo vihata. Se tuottaa epävarmuutta ja pelkoa, olemme matkalla kohti jotain hallitsematonta tuntematonta. Teknologisen kehityksen vauhti kiihtyy; internet jo itsessään löi itsensä läpi koko kansan palveluksi huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi televisio. Toki markkinoijan maailma myös monimutkaistuu, kun uusia kanavia syntyy eivätkä vanhat silti välttämättä katoa, vaan markkinointimix monipuolistuu. Muutos haastaa pysymään kehityksen vauhdissa niin omassa osaamisessa kuin organisaation kilpailukyvyssä. Murrostilanteessa syntyy myös uusia menestystarinoita, kuten IBM ja Red Bull.
4. Laiskuus
Markkinoijan maailma monimutkaistuu, ja paletissa pyörivät niin uudet kanavat kuin uudenlaiset toimintatavat, esimerkiksi dynaaminen medianosto. Tuloksia tavoitteleva markkinoija ei voi jäädä odottelemaan, vaan mahdollisuuksien kimppuun on käytävä heti. Sisältömarkkinoinnin tekijällä on oltava päätöksentekokykyä ja halua toimia: miten reagoimme päivän puheenaiheisiin nyt heti? Tai mitkä teknologiset kehitysaskeleet ovat kriittisiä visuaalisesti niin viekoittelevalla verkkosivullamme, jotta varmistamme tehokkaan liidinkeruun?
5. Ahneus
Pysähdy hetkeksi ja katso omaa tekemistäsi etäisyyttä ottaen. Mihin omia resursseja kannattaa todella kohdistaa, mistä kohderyhmät saadaan oikeasti kiinni? Käytämmekö tv-mainontaa edelleen koska aina on tehty niin? Ja toisaalta, lataammeko YouTubeen vain TV-mainoksemme vai voisiko TV-mainoksen tarina jatkaa elämäänsä verkossa monien videoiden ja muiden sisältöjen kutomana kokonaisuutena? Kun mahdollisuuksia tuntuu olevan lukuisasti, tiukka priorisointi on tarpeen. Älä ahnehdi liikaa kanavia vaan keskity niihin, joilla saat parhaat tulokset.
6. Ylensyönti
Toisaalta innokas markkinoija voi myös yrittää liikaa ja päätyä rakentamaan liian monimutkaisia malleja esimerkiksi markkinoinnin automaatioon. Yhtäkkiä kehitystyön lopputuloksena saattaakin olla signaali- ja sisältöhirviö, jota on hankala muokata tai todella mitata oikein. Markkinoijan perussääntö kiss (keep it simple, stupid) pätee myös digitalisaation aikakaudella. Nosta ketteryys ja nopeus valtavien järjestelmämuutosten ja mullistusten keskiöön. Ajattele isosti, mutta etene pienin askelin ja kokeiluin kohti maalia. Epäonnistu nopeasti ja päästä irti projekteista, jotka eivät tuota toivottua tulosta.
7. Himo
Markkinoijan synti ei ole himo, vaan intohimon puute. Hyvää markkinointia on vaikea tehdä, jos sitä yrittää vain suorittaa. Intohimoon liittyy myös jatkuva oppiminen ja halua kehittyä eteenpäin, ratkoa ongelmia ja luoda uutta. Kaikille meille tulee ajanjaksoja, jolloin on turvallista kääriytyä rutiinien ja osaamisen tuoman huovan ihanaan lämpöön. Mutta, jos intohimoa oman tekemisen kehittämiseen ei pidemmällä aikavälillä löydy, on ehkä aika miettiä uusia haasteita.
Tunnistatko ja tunnustatko oman syntisi tältä listalta?

Kerttu Takala vetää Dingle Academya. Hän on markkinointiviestinnän strategi ja kouluttaja, jonka erikoisalaa on digitaalinen sisältömarkkinointi. Seuraa Kerttua Twitterissä tai ota yhteyttä Linkedinissä.
12.12.2025
IAB Finlandin syyskokous: uudet hallituksen jäsenet vahvistavat yhdistyksen asemaa digimainonnan ekosysteemin edelläkävijänä
IAB Finlandille valittiin uusi hallitus, samalla vahvistettiin ensi vuoden painopisteet.
lue lisää11.12.2025
Digitaalisten ulkomainospintojen kartta
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmä on koonnut kattavan kartan, joka kokoaa yhteen työryhmään kuuluvien yritysten kaikki digitaaliset ulkomainospinnat. Kartan avulla voit selata, rajata ja hakea mainospintoja toimijoiden, kaupunkien sekä ulkomainospintojen ominaisuuksien mukaan.
lue lisää10.12.2025
Pelimainonnan nykytila ja trendit Suomessa 2025 -kysely
Haluamme kartoittaa, missä pelimainonta Suomessa tällä hetkellä menee ja mitä trendejä on nousemassa. Pelimainonta kattaa sekä mobiilipelien mainospaikat, pelien sisäiset mainosratkaisut että e-urheilun.
lue lisää04.12.2025
Tekoäly sosiaalisen median markkinoinnissa: Milloin ja miten sen käyttö pitäisi merkitä?
Tekoälystä on tullut markkinoijan oikea ja vasen käsi nopeammin kuin kukaan on osannut ennustaa. Se toimii usein huomaamattomasti taustalla ja auttaa optimoimaan sosiaalisen median kampanjoita. Mutta mitä tapahtuu, kun tekoäly ei ole enää vain apuväline, vaan näkyvä osa mainossisältöjä? Pitääkö tästä kertoa kuluttajille ja jos pitää, niin miten?
lue lisää