Icon
IAB:n seminaarikuulumisia: Kuluttajat digitalisoituvat - onko mainostajilla rohkeutta tarttua uusiin mahdollisuuksiin? IABlogi

IAB:n seminaarikuulumisia: Kuluttajat digitalisoituvat - onko mainostajilla rohkeutta tarttua uusiin mahdollisuuksiin?

24.09.2012 | Hanna Länsivuori, Aller Media/Suomi24

IAB:n ”Median käyttö Suomessa ja Euroopassa” -seminaarissa kuultiin jälleen painavaa digisanomaa: Uunituoreita tutkimustuloksia IAB Europen ja TNS Gallupin toteuttamana sekä herkullisia mielipiteitä arvokkaalta asiantuntijaraadiltamme. Vaikka mainonnan määrä yleisesti on kääntynyt laskuun, molemmat tutkimustulokset kertoivat edelleen positiivista viestiä verkon käytön kasvusta eri päätelaitteilla sekä verkkomainonnan kasvusta. Kevään 2012 (1‒7) mediapanostuksissa vain verkkomainonnan panostukset olivat komeasti plussalla kasvuprosentilla 8,9. Lähes kaikki muut mediaryhmät olivat miinuksella, tv sinnitteli 0,3 % kasvulukemissa. Toki odotettavissa on, että verkkomainonnan upea kasvuvauhti tulee hiipumaan tulevina vuosina.

Väestö digitalisoituu, mainostajat kasvattavat verkkopanostuksiaan

Samana aamuna valmistuneessa TNS Gallupin Online-mainonta 2012 -tutkimuksessa 77 % mainostajapäättäjistä ilmoitti kasvattavansa verkkomainonnan osuutta mediabudjetissaan voimakkaasti, 12 % ilmoitti kasvattavansa sitä. Melkoisen hienoja lukuja. Väestön digitalisoituminen nähdään suurimpana syynä verkkopanostusten kasvattamiseen, ja verkko koetaan myös helposti mitattavaksi. Verkkomainonnan sisällä tulee tapahtumaan muutoksia niin Suomessa kuin kv-tasolla. Eniten mainostajat näkevät kasvua some-, mobiili- ja tablet-mainonnassa. Display- ja hakumainontaan ennustetaan vähäistä laskua. Mainostajien ja mediatoimistojen näkemykset erosivat tosin jonkin verran toisistaan painotuksissa verkon tuoteryhmien välillä.

Tv:tä, radiota ja sanomalehtiä kulutetaan entistä enemmän verkossa

IAB Europen Mediascope -tutkimuksen mukaan 87 % suomalaisista on jo verkossa ja viettää aikaa siellä keskimäärin 13,2 tuntia viikossa. Koko Euroopassa 65 % ihmisistä on verkossa viettäen aikaa 14,8 tuntia viikossa. Suomen ja muun Euroopan välillä on siis nähtävissä eroja mediakulutuksen osalta. Mielenkiintoista on perinteisten käyttötapojen muutos. Tv:tä, radiota ja sanomalehtiä kulutetaan entistä enemmän verkossa, 87 % käyttää verkkoa tietokoneella, 29 % mobiililla, 7 % tabletilla ja 4 % pelikonsoleilla. Verkon ja tv:n yhteiskäyttöön käytetään 1,6 tuntia viikossa. Viihde (78 %) ja uutiset (53 %) ovat suosituimmat aiheet yhteiskäytölle. Tabletin käyttötapa erottautui joukosta, tabletissa keskitytään enemmän sisältöön ja yhteiskäyttö muiden päätelaitteiden kanssa on vähäisempää. Vastaajista 44 % ei käytä muita laitteita tablettia käyttäessään. Tämä luo uusia mahdollisuuksia mainostajille. Sen sijaan 79 % suomalaisista on jo käyttänyt sosiaalisen median palveluita. Heistä 70 % on ryhtynyt brändin ystäväksi, yhtä moni on valittanut suoraan tuotteesta tai palvelusta.

Kuluttajan kohtaamista ja parempaa palveluajattelua

Panelistejamme ‒ Pauli Aalto-Setälä/Aller Media, Tuula Kallio/Dagmar, Markus Hakala/Activeark JWT, Kati Sulin/Fazer, Tiia Öhman/kuluttaja ‒ puhututti erityisesti tabletin keskittyneempi käyttötapa sekä tv:n ja verkon yhteiskäytön entistä korkeammat luvut. Hakala peräänkuulutti kontekstia, jossa kuluttaja kohdataan, olipa kyseessä perinteinen tai verkkomedia. Multitasking ja kuluttajan polku niin perinteisissä kuin digitaalisissa rajapinnoissa on otettava paremmin huomioon suunnittelussa. Aalto-Setälä painotti tekemisen yksinkertaistamista, fantastisilla konsepteilla, joita ymmärtävät vain "punavuorelaiset" ei pitkälle pötkitä. Sulin korosti parempaa palveluajattelua verkossa ja moninaisen sisällön suunnittelua erilaisiin kuluttajakohtaamisiin. Tuula Kallio totesi somella olevan asiakassuhteen ja lojaliteetin rakentamisessa tärkeä rooli, mutta harva brändi pärjää kuitenkaan ilman maksettua mainontaa. Datan louhintapalveluita toivottiin lisää some-toimijoille. Verkkokauppabisnekseen ennustettiin kehitystä lähiaikoina. Pauli Aalto-Setälän mukaan Aller tulee panostamaan verkkokauppabisnekseen pohjoismaisesti, mikseipä vaikka Suomi24:stä tulisi Suomen suurin sosiaalinen ostospaikka.

Mainostajille rohkeutta uuden tekemisen, uteliaisuuden ja tutkimisen muodossa

Yhteenvetona voisi vielä todeta, että tv:tä, radiota ja sanomalehtiä kulutetaan Suomessa entistä enemmän verkossa: tietokoneella, mobiililla, tabletilla ja pelikonsoleilla. Vaikka mainonnan määrä yleisesti on kääntynyt laskuun, verkko on jatkanut kasvuaan. Eniten kasvua nähdään some-, mobiili- ja tablet-mainonnassa. Panelistimme peräänkuuluttivat rohkeutta mainostajille epävarmoina talouden aikoina uuden tekemisen, uteliaisuuden ja tutkimisen muodossa, kolmansien osapuolien (FB, Google) parempaa palvelua brändien suuntaan aidoksi kanssakäymiseksi, sekä kuluttajalähtöistä mainonnan suunnittelua inside out -lähtöisesti.

18.11.2022

Videomainonnalla menee kovaa Euroopassa ja Suomessa

IAB Europe julkaisee vuosittain AdEx Bencmark raportin, joka mittaa ja arvioi Euroopan digitaalisen mainonnan panostuksia kattaen kaikkiaan 28 eri markkinaa. Tästä täydessä AdEx raportissa kuvataan eri formaattien ja kanavien vaikutukset Euroopan digitaaliseen mainontaan, joka päätyi 30,5 prosentin vuotuiseen kasvuun vuonna 2021. Euroopan koko digitaalisen mainonnan panostukset olivat vuonna 2021 92 miljardia euroa.

lue lisää

15.11.2022

IAB Jäsenesittely: Aste Helsinki ja Teemu Martikainen

Tässä blogisarjassa tutustumme IAB:n uusiin jäseniin hieman paremmin! Nyt on vuorossa Aste Helsinki ja Teemu Martikainen

lue lisää

01.11.2022

Miten julkaisija voi aloittaa brand safety -työn?

Bränditurvallisuus eli brand safety on ollut digitaalisessa mainonnassa puheenaiheena jo vuosia. Sen tärkeys on vain korostunut viime vuosien tapahtumien - maailmanlaajuisen pandemian sekä Ukrainassa sodittavan sodan – takia. Varsinkin uutismediat ovat joutuneet arvioimaan tarkasti millaisessa sisällössä on sopivaa näyttää mainontaa, ja onko asiassa niin sanottuja harmaan sävyjä. Toinen tärkeä alue bränditurvallisuuden kannalta ovat palvelut, joissa sisältö on kävijöiden itse tekemää ja julkaisemaa, kuten myynti-ilmoitukset, blogit, vlogit yms., jotka kaikessa runsaudessaan voivat olla aivan laidasta laitaan; erittäin turvallista, tai erittäin haitallista brändeille.

lue lisää

24.10.2022

Brand Safetyn customointi mainostajaa varten

IAB Finlandin Mainonnan laatu -työryhmä toteuttaa syksyn aikana bränditurvallisuuteen liittyviä infograafeja, joiden tarkoitus on antaa mainostajille, toimistoille sekä julkaisijoille konkreettisia vinkkejä siitä, miten Brand Safetyn kanssa päästään konkreettisesti liikkeelle.

lue lisää