Some-kamppiksesi eivät toimi!
Joku on joskus opettanut, että kun kirjoittaa raflaavan otsakkeen, niin saa huomion osakseen. Olen tosissani, mutta en ole sanomassa, että some ei toimisi.
Juttuhan on niin, että ainakin minä olen täysin riippuvainen sosiaalisesta mediasta, ja ensimmäiseksi aamulla tarkastan puhelimestani Facebookin ja illalla ennen nukkumaanmenoa viimeinen rituaali on sängyllä maatessani tarkastaa, mitä Facebookissa on. Toki tuossa kahden tapahtuman välillä käytän muitakin some-kanavia vaihtelevasti puhelimellani ja tietokoneellani. Ilmeisesti en ole yksin, koska näin tekevät muutkin:

Kuvasta on helppo huomata, että esimerkiksi Facebookin käyttö jakautuu puhelimen ja tietokoneen välillä noin fifty–sixty.
Nyt sitten palataan otsakkeen aiheeseen. Miksi mainostajat eivät kampanjoitaan, kilpailuitaan tai muita suunnitellessaan ajattele, että tietokoneella käytettävä hieno kampanja, joka asetetaan firman Facebook-sivun välilehdelle, ei edes näy kännykällä tai tabletilla? Facebookin mobiiliapplikaatiot eivät tue näitä välilehtiä. Ne eivät siis vain ole toimimattomia, vaan ne eivät näy lainkaan!
No, se paatoksesta. Otetaanpas taas lempeä hymy naamalle ja lähdetään ongelmakeskeisestä ajattelusta ratkaisukeskeiseen. Toki siis kannattaa miettiä, miten kamppis toimii kaikissa päätelaitteissa, mutta sen lisäksi kannattaa miettiä myös käyttökokemusta mobiilikäyttäjän kannalta. Mitä etua on siitä, että käyttäjä tuleekin kampanjasivullesi mobiilivempeleellä? Nyt voit hyödyntää paikkatietoa, päätelaitetietoa, kameraa, puhelimen liiketunnistinta ja niin edelleen, jolloin kampanjasta saadaan mielettömästi elävämpi. Tämähän ei toki ole pakollista eikä sovi kaikkiin kampanjoihin, mutta mobiiliversio on TEHTÄVÄ, jos ei halua menettää esimerkiksi 50 % Facebook-kävijöistään.
Asia erikseen on sitten Instagram. Joku povaa, että Facebook taantuu ja Instagram ajaa sen ohitse. Niin tai näin, Instagram on saavuttanut maailmalla jo sata miljoonaa käyttäjää ja Suomessakin se tuntuu olevan ainakin bloggaajaa nuoremman sukupolven juttu. Jos taas kurkataan yläpuolella olevaa kuvaa, niin sen käytöstä 99 % tapahtuu puhelimella. Syy on yksinkertainen: otetaan puhelimella kuva ja jaetaan se suoraan applikaatiosta. Kampanjoinnissa siis kannattaa miettiä, millä laitteella kampanjaa tullaan katselemaan.
Mielenkiintoinen huomio on muuten LinkedInin käyttö vahvasti tietokoneella. Veikkaan tämän johtuvan siitä, että palvelua käytetään työpaikalla…
Lopuksi haluan kiittää kunniasta tulla valituksi IAB:n vuoden bloggaajaksi. Ennen tätä harjoitusta en ollut koskaan blogannut, mutta sanottavaa minulla on aina ollut. Nyt sain IAB:n kautta mahdollisuuden huudella hajatelmistani myös muille. Toivottavasti näistä postauksista on ollut hyötyä ja ennen kaikkea huvia myös lukijoille!
11.09.2026
Q2/2026: Digimainonta kasvoi 8,4 prosenttia – sosiaalisen median videomainonta vahvassa kasvussa
Digimainontaan investoitiin Suomessa vuoden 2026 toisella kvartaalilla 219,1 miljoonaa euroa, mikä on 8,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvua vauhdittivat erityisesti sosiaalisen median mainonta, hakumainonta ja video.
lue lisää08.09.2026
Euroopan digimainonnan markkina kasvoi 131 miljardiin euroon – Suomi jäi kasvusta jälkeen
IAB Europen uusi AdEx Benchmark 2025 -raportti osoittaa, että digimainonta jatkoi vahvaa kasvuaan epävarmasta taloustilanteesta huolimatta. Euroopan markkina kasvoi 10,5 prosenttia ja saavutti 131,1 miljardin euron arvon. Suomessa kasvu jäi vain 1,9 prosenttiin.
lue lisää27.05.2026
Q1/2026: Digimainonnan kasvu jatkuu
Digimainonnan määrä ylsi vuoden 2026 ensimmäisellä kvartaalilla noin 201 miljoonaan euroon, mikä vastaa jo 64 prosenttia koko mainosmarkkinasta. Verkkomainonnan kasvua vauhdittivat erityisesti sosiaalinen media ja hakumainonta.
lue lisää26.05.2026
IAB Finland vahvistaa haku- ja somemainonnan markkinakoon raportointia Suomessa
IAB Finland ja IRM aloittavat yhteistyön, jonka tavoitteena on vahvistaa digitaalisen mainonnan markkinadatan laatua ja luotettavaa raportointia Suomessa.
lue lisää