Icon
Onko verkkokauppaliiketoiminta jo menetetty kansainvälisille toimijoille? Markkinaluvut

Onko verkkokauppaliiketoiminta jo menetetty kansainvälisille toimijoille?

31.05.2018

Siltä välillä on vaikuttanut, kun koko kevään olemme saaneet lukea erityyppisiä kirjoituksia siitä, miten Amazon on tulossa Pohjoismaihin ja miten suomalaisena verkkokauppana meidän tulisi valmistautua tähän kansainvälisen jätin tuloon. Sitä samaa ovat kertoneet myös eri tutkimukset viime vuosilta, joissa suomalaiset kuluttajat kasvattavat jatkuvasti verkko-ostamista (viime vuonna 4,9 miljardia € Yle/Kaupanliitto), mutta rahat valuvat kansainvälisille toimijoille, kuten juuri Amazonille. Esimerkiksi PostNordin tutkimuksen mukaan 44 % suomalaisista kuluttajista ostaa kuukausittain kansainvälisistä verkkokaupoista, josta rahan mieluusti toki toivoisi jäävän suomalaisille yrittäjille.

Se tiedetään jo hyvin todennäköisenä faktana, että Amazon on tulossa Ruotsiin jo piakkoin sekä hyvin todennäköisesti myös Suomeen lähitulevaisuudessa. Uuteen maahan tullessaan Amazon on tyypillisesti muuttanut maiden verkko-ostamista muun muassa kiihdyttämällä hintakilpailua, nopeuttamalla toimitusaikaa, mutta myös lisäämällä verkko-ostamista ylipäätään. Fakta on myös se, että suomalaiset yritykset ovat jo vahvasti takaa-ajajina lähdössä tähän kisaan, ainakin jos suomalaisten digitaalista kehitystä kansainväliseen tai vaikka pohjoismaiseenkin tasoon verrataan. Vierailin viime viikolla IAB Europen Interact 2018 -seminaarissa Milanossa, jossa keskusteltiin kansainvälistä isoista toimijoista, jotka kilpailevat rajattomien resurssien vuoksi pitkälti epäreiluilta tuntuvilta eduilla suhteessa suomalaisiin ja eurooppalaisiinkaan yrityksiin. Siellä näytettiin, kuinka esimerkiksi yksittäiset tekoälyn kehityshankkeet saavat näillä kansainvälisillä jäteillä useiden miljardien budjetit, jota vastaan on todella vaikea kilpailla kansallisella tasolla.

Mihin kotimaisissa verkkokaupoissa tulisi jatkossa kiinnittää erityistä huomiota?

Ainakaan kilpailua ei voi voittaa, jos ei edes yritä. Nyt onkin korkea aika tarkastella omaa toimintaa kriittisesti ja miettiä millaisia asioita tehostamalla verkkokauppa saadaan parhaimpaan iskuun, sillä potentiaalista ostajakuntaa Suomesta löytyy. Kasvua ei tarvitse myöskään rajoittaa pelkästään rajojemme sisälle, sillä ostajakuntaa laadukkaille kotimaisille tuotteille löytyy varmasti myös ulkomailta. Yhtenä keskeisempinä asiana on selvittää, että tuotteistuksesta, hinnoittelusta, kohderyhmän ymmärtämisestä, käyttökokemuksesta ja logistiikasta muodostuva oman liiketoiminnan ydin on parhaassa mahdollisessa kunnossa.

Tämän jälkeen menestykseen voidaan merkittävästi vaikuttaa myös muilla kehityksen ja markkinoinnin toimenpiteillä. Markkinoinnin osalta on yhtä tärkeää, ja jatkossa vieläkin tärkeämpää, rakentaa myös kotimaisille verkkokauppabrändeille laajaa tunnettuutta kohderyhmässä sen sijaan, että tuijottaa vain, mistä saadaan se viimeinen ostoon ohjaava klikki.

Huomioi ainakin nämä:

Lopuksi, kun mietit teetkö oikeita markkinoinnin ja tehostamisen toimenpiteitä oikeaan aikaan oikealle kohderyhmälle, niin suosittelemme kiinnittämään huomiota seuraaviin tekijöihin:

  1. Brändin tunnettuus: miten hyvin kohderyhmäsi tuntee verkkokauppasi nimeltä? Mikä on autettu tai spontaani tunnettuus kohderyhmässä? Tiedätkö millä toimenpiteillä voit kehittää tunnettuuttanne?
  2. Taktinen mainonta: millaisia aktivointi kampanjoita teette? Miten saadaan parhaiten ohjattua taktisilla mainoksilla kohderyhmä verkkokauppaan?
  3. Konversio-optimointi: onko verkkokauppanne myynti maksimoitu optimoimalla sivustoa?
  4. SEM/SEO: onko hakukonemainonta kunnossa oikeilla sanoilla? Onko verkkokaupan sisältö rakennettu niin, että se nousee parhaiten hakukoneissa?
  5. CPA: oletteko hyödyntänyt parhaat mahdolliset keinot ohjata kohderyhmään kuuluvia eri sisältöjen parista, monia toteutuksia on tarjolla aktivointiin sidottuna.
  6. Display: jatkuva näkyvyys oikeassa kohderyhmässä oikean sisällön lähellä kehittää suotuisasti sekä tunnettuutta että aktivoi.

Jos tuntuu että verkkokauppasi toimintaa voisi vielä kehittää tai haluat vain vaihtaa ajatuksia aiheesta, niin tervetuloa keskustelemaan asiasta kanssamme A-lehtien aamiaisseminaariin 12.6. klo 8.30 alkaen, agenda ja ilmoittautuminen löytyvät täältä!

Kirjoittaja Päivi Vaipuro toimii myyntijohtajana A-lehtien yritysasiakkaiden mediamyynnissä. Hän on ollut toteuttamassa lukuisia ratkaisuja ideasta kauppaan yhdessä yritysasiakkaiden kanssa.

iabfinlanddigimarkkinointipodcastIAB FinlandblogimarkkinaluvutjäsenetjäsenesittelyverkkomainontasisältömarkkinointimediamainontadigimainontaIAB Studioohjelmallinen ostaminenSosiaalinen media

27.05.2026

Q1/2026: Digimainonnan kasvu jatkuu

Digimainonnan määrä ylsi vuoden 2026 ensimmäisellä kvartaalilla noin 201 miljoonaan euroon, mikä vastaa jo 64 prosenttia koko mainosmarkkinasta. Verkkomainonnan kasvua vauhdittivat erityisesti sosiaalinen media ja hakumainonta.

lue lisää

26.05.2026

IAB Finland vahvistaa haku- ja somemainonnan markkinakoon raportointia Suomessa

IAB Finland ja IRM aloittavat yhteistyön, jonka tavoitteena on vahvistaa digitaalisen mainonnan markkinadatan laatua ja luotettavaa raportointia Suomessa.

lue lisää

27.02.2026

Digitaalisen ulkomainonnan markkinaestimaatti ylsi 66,8 miljoonaan euroon vuonna 2025 – DOOH-mainonnan kasvu jatkuu vahvana

IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän tuoreen arvion mukaan digitaalisen ulkomainonnan (DOOH) markkinan arvo Suomessa nousi vuonna 2025 yhteensä 66,8 miljoonaan euroon. Edellisvuoden 61 miljoonaan euroon verrattuna markkina kasvoi noin 9,5 %.

lue lisää

30.01.2026

Mediamainonnan määrä päättyi -0,7 % laskuun vuonna 2025

Mediamainontaan käytettiin yhteensä 1 261 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja mainonnan määrä laski -0,7 % edellisvuoteen verrattuna. Tiedot perustuvat Kantar Median kuukausittaiseen mediaseurantaan sekä vuosittaiseen erillistutkimukseen, jossa yhteistyökumppaneina ovat eri media-alan liitot.

lue lisää