Natiivimainos ei keskeytä, se kulutetaan
Sisältö on kuningas. Kuka tahansa voi olla media. Unohda kampanjalähtöisyys, sisältömarkkinointi on palveleva toimintatapa. Kirjota Twitterin hakukenttään #sisältömarkkinointi ja saat tietää kaiken tämän. Avaa Pirkka-lehti ja näet käytännön esimerkin printtimediasta. Ajatus on vanha tuttu: markkinointia kiinnostavien ja hyödyllisten sisältöjen avulla.
Yllättävän moni on silti käsitteen edessä huuli pyöreänä. Varsinainen kysymysmerkki silmiin syttyy, kun käsitellään termiä natiivimainonta. Kiinnostusta kyllä on, kunhan ensin tietäisi, mistä oikeastaan on kyse.
Missä sitten kulkee natiivimainonnan ja muun sisältömarkkinoinnin raja? Siitä tuntuu olevan jokaisella eri mielipide. Yksi natiivimainonnan erityispiirre on kuitenkin tämä: sen kohtaa aina siellä, missä yleisö muita sisältöjä kuluttaessaan liikkuu.
Kaikki mainostajat eivät voi itse mediaksi muuttua, eikä tarvitsekaan. Oma sisällöntuotanto vaatii resursseja ja suunnitelmallisuutta, kanavaosaamista ja kykyä tavoittaa ja ohjata liikennettä. Kuningassisältökään ei sitouta ketään, jos se ei tavoita yleisöään. Natiivimainonta lähtökohtaisesti tavoittaa.
Natiivimainontaa on advertoriaali, kaupallinen kuva käyttäjäkuvien virrassa tai maksettu keskustelunaloitus keskustelupalstalla; se on muiden sisältöjen kanssa samanmuotoinen mainos. Se ei keskeytä väkisin vaan kilpailee muiden sisältöjen kanssa kiinnostavuudellaan, mikä on toisinaan raakaa: jos mainoksen sisältö ei ole kiinnostavaa, siihen ei koske kukaan. Mutta onnistuessaan natiivimainos saa aikaan. Siihen suhtaudutaan hyvänä sisältönä.
Koska natiivimainontaa kulutetaan samalla tavoin kuin mediasisältöjä muutenkin, sen toimivuutta pitäisi myös mitata suhteessa muuhun kulutettuun sisältöön. Eikä silloin puhuta vain näytöistä tai klikeistä, puhutaan ajasta, kävijäpoluista ja vaikkapa sitouttavuudesta.
Natiivimanonnan mittareita ei voi verrata display-mainonnan mittareihin, ne vaativat aina tulkintaa. Tavoitteiden asettamisen vaativuudesta kertoo sekin, että toisinaan tuloksia raportoidessaan saa vastata kysymykseen "Oliko tämä hyvä vai huono?".
Myös IAB:ssa keskustelu natiivimainonnan ohjeistamisesta ja mittaroinnin selkeyttämisestä on avattu. Onko sinulla sanottavaa? Tule mukaan natiivimainonnan työryhmään.

Anna Kurkela, Verkkopalvelupäällikkö, A-lehdet/ Digimedia SalesLab, IAB:n natiivimainonnan task forcen puheenjohtaja
Twitter: @annakur
27.05.2026
Q1/2026: Digimainonnan kasvu jatkuu
Digimainonnan määrä ylsi vuoden 2026 ensimmäisellä kvartaalilla noin 201 miljoonaan euroon, mikä vastaa jo 64 prosenttia koko mainosmarkkinasta. Verkkomainonnan kasvua vauhdittivat erityisesti sosiaalinen media ja hakumainonta.
lue lisää26.05.2026
IAB Finland vahvistaa haku- ja somemainonnan markkinakoon raportointia Suomessa
IAB Finland ja IRM aloittavat yhteistyön, jonka tavoitteena on vahvistaa digitaalisen mainonnan markkinadatan laatua ja luotettavaa raportointia Suomessa.
lue lisää27.02.2026
Digitaalisen ulkomainonnan markkinaestimaatti ylsi 66,8 miljoonaan euroon vuonna 2025 – DOOH-mainonnan kasvu jatkuu vahvana
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän tuoreen arvion mukaan digitaalisen ulkomainonnan (DOOH) markkinan arvo Suomessa nousi vuonna 2025 yhteensä 66,8 miljoonaan euroon. Edellisvuoden 61 miljoonaan euroon verrattuna markkina kasvoi noin 9,5 %.
lue lisää30.01.2026
Mediamainonnan määrä päättyi -0,7 % laskuun vuonna 2025
Mediamainontaan käytettiin yhteensä 1 261 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja mainonnan määrä laski -0,7 % edellisvuoteen verrattuna. Tiedot perustuvat Kantar Median kuukausittaiseen mediaseurantaan sekä vuosittaiseen erillistutkimukseen, jossa yhteistyökumppaneina ovat eri media-alan liitot.
lue lisää