Vuoden some-yrityksen resepti
Saimme hienon tunnustuksen marraskuussa, kun MTV valittiin vuoden some-yritykseksi Some Awards -gaalassa. Tuomaristo antoi MTV:lle tunnustusta aktiivisesta keskustelun ja mielenkiintoisen sisällön luomisesta sosiaalisen mediaan sekä siitä, että MTV on monipuolistanut suomalaisten sosiaalisen median käyttöä.
Menestyksen hetkellä on hyvä pysähtyä katsomaan taaksepäin ja miettiä menestyksen aineksia. Tässä kahdeksan kohdan resepti vuoden some-yrityksen luomiseen.
1) Ketterä ydintiimi + visio
Some vaatii aikaa ja asiantuntemusta. Jotta organisaatio saadaan sosiaaliseksi, tarvitaan henkilö tai henkilöitä, jotka keskittyvät vain some-asioiden kehittämiseen. Mielellään intohimoisesti ja ketterästi työskentelevä tiimi, joilla on selkeä visio suunnasta. Organisaation kannattaa olla mahdollisimman kevyt, koska liika byrokratia tappaa luovan ja ketterän some-tekemisen.
2) Organisaation tuki
Some-vastaavat tarvitsevat mahdollisimman vapaat kädet työssään. Yleensä parhaat some-asiantuntijat eivät istu johtoryhmässä, joten some-natiivien näkemykseen kannattaa luottaa. Ei niskaan hengitystä brändinvartijoiden tai johdon suunnalta, saati hyväksyttämisiä monessa portaassa. Toki tavoitteiden pitää olla selkeitä ja ohjata some-tekijöiden toimintaa.
3) Puhuminen, puhuminen, puhuminen…
Uusien asioiden vieminen läpi organisaation ja eri sidosryhmiin vaatii paljon motivointia, perustelua ja jopa myymistä. Näin myös yrityksen muuttaminen sosiaaliseksi. Yksi päänahka kerrallaan organisaatiota koulutetaan ja lopulta tulokset ja data puhuvat puolestaan. Koko organisaatio tarvitaan mukaan, jotta sosiaalista bisnestä voidaan aidosti tehdä.
4) Ihmiset ja ilmiöt
Kaiken pitää lähteä ihmisestä ja asiakkaasta käsin, some-tekemisen kuuluu palvella ihmisten tarpeita. Tähän kuuluvat vuorovaikutus, sisältö, palkitseminen, yrityksen läpinäkyvyys, mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa.
MTV:ssä ilmiöt korostavat tätä, koska ihmiset haluavat elää sisällöissä intohimolla mukana ja kokea elämyksiä yhdessä. Tämä on isoin valuuttamme ja voimavaramme.
5) Ihmisten tasolle
Yrityksen norsunluutorneista pitää laskeutua alas ihmisen tasolle ja olla läsnä ihmisten parissa. Yrityksen logon ja virallisten tiedotteiden taakse ei voi enää piiloutua. Jos Rakennusvirastokin voi olla rento somessa, voi mikä tahansa muukin yritys. Tämä pätee MTV:ssä niin johtoon, toimittajiin, tähtiin, asiantuntijoihin kuin tv:n tekijöihin.
6) Matala rima kokeilla ja tehdä uutta
Someen kannattaa heittäytyä rohkeasti ja kokeilla. Jos mukaan ottaa asenteen ”kokeillaanpa jotain, mitä kukaan muu ei ole aiemmin kokeillut”, tilanne on vielä parempi. Jos homma ei toimi, voi aina kokeilla jotain uutta.
Me MTV:ssä olemme halunneet kehittää sosiaalista tv:tä Suomessa ja kokeilla sekä toteuttaa asioita ensimmäisenä ilman loppuun asti hiottua suunnitelmaa. Olemme kehitelleet myös Suomessa ennennäkemättömiä some-yhteistyömuotoja mainostajien kanssa, koska myös mainostajien kannattaa hypätä mukaan tv:n somepöhinään. Onneksi rohkeita mainostajia on löytynyt!
Olemme uskoneet siihen, että hyöty seuraa heittäytymisen perässä ja näin on tapahtunut.
7)… kuitenkin strategia ja selkeät tavoitteet taustalla
Tätä ei voi korostaa liikaa. Some-tekemisen tulee tukea yrityksen strategisia tavoitteita. Parhaimmillaan some pystyy tukemaan useampia yrityksen tavoitteita – jopa lähes kaikkia, kuten meidän tapauksessamme.
8) Läpinäkyvyys ja avoin data
Some-viestintä perustuu aitoudelle, avoimuudelle ja läpinäkyvyydelle. Halusimme viedä avoimuuden vielä astetta pidemmälle, joten kehittelimme some-TV-mittarin mittaamaan kaikkien kanavien tv-ohjelmien sosiaalisuutta.
Tunnustuksesta huolimatta sosiaalisten medioiden hyödyntäminen MTV:ssä on vasta aivan alussa. Jotta tekisimme läpikotaisin sosiaalista bisnestä, toivotamme kaikki sidosryhmät mainostajista kotikatsojiin mukaan keskusteluun. Rakennetaan yhdessä media-ala avoimemmaksi, vuorovaikutteisemmaksi ja innovatiivisemmaksi!

Mari Rasimus on MTV:n second screenin ja sosiaalisen median vastaava tuottaja. Mari Twitterissä ja LinkedInissä.
19.11.2026
Tekoäly haastaa markkinoinnin mittaamisen – kertooko analytiikka koko totuuden?
Tekoälyavusteisen tiedonhaun yleistyessä markkinoinnin analytiikka ei välttämättä anna kattavaa kuvaa brändien näkyvyydestä ja markkinoinnin tuottamasta arvosta. Tre Kronor Median Julia Rantala tarkastelee kirjoituksessaan mittaamisen katvealueita ja GEO:n merkitystä sekä tarjoaa käytännönläheisiä vinkkejä mittaamisen kehittämiseen.
lue lisää18.11.2026
Consent or Pay: Mistä mallissa oikein on kyse?
Suostu tai maksa -malli on herättänyt Suomessa vilkasta keskustelua kotimaisen median rahoituksesta, henkilötietojen käytöstä ja kuluttajan valinnanvapaudesta. Kokosimme kuusi kysymystä ja vastausta, jotka avaavat mallin perusteet digimainonnan ammattilaisille.
lue lisää17.11.2026
Milloin tekoälysisältö pitää merkitä? Näin EU:n tekoälyasetus vaikuttaa markkinointiin
EU:n tekoälyasetuksen (AI Act) läpinäkyvyysvelvoitteet asettavat vaatimuksia tekoälyllä tuotetun sisällön merkitsemiselle. IAB Finlandin Data & MarTech -työryhmän asiantuntijat avaavat, milloin merkintävelvoite syntyy, miten vastuu tekoälysisällön merkitsemisestä jakautuu eri toimijoiden kesken ja mitä markkinoijien tulee huomioida käytännössä.
lue lisää13.11.2026
PJ tentissä: Millaisia liiketoimintahyötyjä vastuullisella digimainonnalla voidaan saavuttaa?
IAB Finlandin Vastuullisen digimainonnan työryhmän puheenjohtaja Maarit Ruuth kertoo, miksi toimialan yhteistä ymmärrystä vastuullisuuden teemoista on tärkeää vahvistaa ja miten vastuullisilla valinnoilla voidaan saavuttaa liiketoiminnallisia hyötyjä monella eri tasolla.
lue lisää