Pelimainonnan myytinmurtajat osa 2

Pelimainonnan ympärillä pyörii edelleen sitkeitä myyttejä, jotka eivät vastaa tämän päivän digitaalisen pelaamisen todellisuutta. Vaikka gaming-mainonta on jo vakiinnuttanut paikkansa tehokkaana markkinointikanavana, monet brändit saattavat yhä aliarvioida sen monipuolisuuden ja kohderyhmien laajuuden. Pelaaminen ei ole enää vain nuorten harrastus, eikä pelimainonta rajoitu vain tiettyihin genreihin tai alustoihin. Tässä artikkelissa jatkamme yleisten harhaluulojen purkamista ja tuomme esiin pelimainonnan kehittyviä mahdollisuuksia, jotka tarjoavat brändeille entistä tehokkaampia tapoja tavoittaa ja sitouttaa yleisöjä.
MYYTTI 1: Pelimainontaa on vaikea ostaa ja siihen tarvitaan erikoisosaamista?
VASTAUS: Pelimainonnan ostamista koskee samanlaiset lainalaisuudet kui muutakin digimainontaa. Suoraostot ja ohjelmallisen erilaiset ostotavat ovat mahdollisia. Pelimainonnan inventaareja tarjoavat esimerkiksi Azerion Finland ja RTL AdAlliance, jotka auttavat myös kohdennuksen valinnassa.
MYYTTI 2: Pelimainontaa ei pystytä mittaamaan
VASTAUS: Pelimainonnasta saadaan mitattua samat metriikat kuin muustakin digimainonnasta, kuten näytöt, klikit, videon katselut, uniikit ja reach. Yleisökohdennuksen mahdollisuuksissa löytyy mm. demografiset ja kontekstuaaliset tekijät.
MYYTTI 3: Pelimainontaa varten on tuotettava omat materiaalit
VASTAUS: Pelimainonnan koko- ja pituusformaatit ovat pitkälti samoja kuin muissakin kanavissa, joten voit hyvin hyödyntää olemassa olevia video/display/audio -aineistojasi. Peliympäristö kuitenkin mahdollistaa kohderyhmälle tai peliympäristölle muokatun materiaalin käytön. Esimerkiksi: Välipalabrändi X:n mainonta ajetaan älypeleissä viestillä “Eikö taso mennyt läpi? Ota välipala ja koita uudelleen”.
MYYTTI 4: Mainonta ärsyttää ja keskeyttää
VASTAUS: Useiden tutkimusten mukaan, rewarded video on videomainonnan pidetyin mainosmuoto. Se näytetään silloin, kun pelaaja sen valitsee katsoa ja sen katsomisesta palkitaan esimerkiksi lisäsiirroilla pelissä. Gaming-mainonnassa ajetaan vain yksi mainos kerrallaan, ei mainoskatkoja, eikä mainonta koskaan keskeytä pelaamista. Pelaaminen on nykyaikainen viihdeympäristö, jossa ihmiset viettävät aikaa hyvällä mielellä lempipelinsä parissa. Positiivinen mielentila tuo uniikkia hyötyä myös mainostajalle; kun mainonta ei ärsytä, myös mainontaan ja mainostajaan liitetään positiivisempia mielikuvia kuin monessa muussa mediaympäristössä.
MYYTTI 5: Pelimainonnan reach voi jäädä pieneksi
VASTAUS: Pelimainonnalla (ajanvietepeleissä) tavoitetaan yli kolme miljoonaa suomalaista, kaikista demografioista. Laaja peitto yhdistettynä pitkiin VTR-% lukuihin takaa korkean brändin parissa vietetyn ajan. Esportsin tapahtumilla tai vaikuttaja-yhteistöillä tavoitetaan pienempiä, mutta erityisen sitoutuneita kohderyhmiä.
MYYTTI 6: Pelimainonta ajanvietepeleissä on kallista
VASTAUS: Casual Gaming -mainonta on erittäin kustannustehokas vaihtoehto toteuttaa video-, audio tai displaymainontaa. Mainonnalla on korkeat loppuunkatsomiset sekä klikkiluvut eli kyseessä on korkean engagementin ja attentionin mainosformaatti, varsin kilpailukykyisin hinnoin. Eri mainosformaattien hintojen suora vertailu on kuitenkin vaikeaa, koska on huomioitava kunkin kampanjan tavoitteet ja mittarit sekä kunkin mediaryhmän omat vahvuudet.
MYYTTI 7: Casual gaming -mainonta menee osin hukkaan, koska käyttäjillä on äänet pois päältä
VASTAUS: Mainonta ajetaan äänet päällä. Peliäänien sulkeminen ei vaikuta mainosvideon ääniin, vaan mainos ajetaan äänet päällä. Voit myös hyödyntää tekstitettyjä videoita. Audiomainonta käynnistyy vain niille, joilla on äänet päällä.
MYYTTI 8: Miten Adblokkerit vaikuttavat pelimainontaan?
VASTAUS: Peli-aplikaatioissa adblockerit eivät toimi, joten ne eivät vaikuta pelimainontaan. Noin 20% suomalaisista yli 18-vuotiaista käyttää adblokkereita.
Aiheesta lisää:
IAB Studio: Erotu joukosta pelimainonnalla
19.11.2026
Tekoäly haastaa markkinoinnin mittaamisen – kertooko analytiikka koko totuuden?
Tekoälyavusteisen tiedonhaun yleistyessä markkinoinnin analytiikka ei välttämättä anna kattavaa kuvaa brändien näkyvyydestä ja markkinoinnin tuottamasta arvosta. Tre Kronor Median Julia Rantala tarkastelee kirjoituksessaan mittaamisen katvealueita ja GEO:n merkitystä sekä tarjoaa käytännönläheisiä vinkkejä mittaamisen kehittämiseen.
lue lisää18.11.2026
Consent or Pay: Mistä mallissa oikein on kyse?
Suostu tai maksa -malli on herättänyt Suomessa vilkasta keskustelua kotimaisen median rahoituksesta, henkilötietojen käytöstä ja kuluttajan valinnanvapaudesta. Kokosimme kuusi kysymystä ja vastausta, jotka avaavat mallin perusteet digimainonnan ammattilaisille.
lue lisää17.11.2026
Milloin tekoälysisältö pitää merkitä? Näin EU:n tekoälyasetus vaikuttaa markkinointiin
EU:n tekoälyasetuksen (AI Act) läpinäkyvyysvelvoitteet asettavat vaatimuksia tekoälyllä tuotetun sisällön merkitsemiselle. IAB Finlandin Data & MarTech -työryhmän asiantuntijat avaavat, milloin merkintävelvoite syntyy, miten vastuu tekoälysisällön merkitsemisestä jakautuu eri toimijoiden kesken ja mitä markkinoijien tulee huomioida käytännössä.
lue lisää13.11.2026
PJ tentissä: Millaisia liiketoimintahyötyjä vastuullisella digimainonnalla voidaan saavuttaa?
IAB Finlandin Vastuullisen digimainonnan työryhmän puheenjohtaja Maarit Ruuth kertoo, miksi toimialan yhteistä ymmärrystä vastuullisuuden teemoista on tärkeää vahvistaa ja miten vastuullisilla valinnoilla voidaan saavuttaa liiketoiminnallisia hyötyjä monella eri tasolla.
lue lisää