
Viestit kotisi ulkopuolella
Digital out of home (DOOH) eli ulkomainonta valtaa media-alaa nopeasti. Nimi DOOH juontaa juurensa kodin ulkopuolisesta viestimisestä. Erilaisia diginäyttöjä alkaa olla useissa eri paikoissa, joissa ihmiset liikkuvat. Näyttöjä voi olla esimerkiksi teiden varsilla, kauppakeskuksissa, huoltoasemilla tai vaikkapa joukkoliikennevälineissä. Mitä enemmän ihmisiä näkee näytön, sen tehokkaampi se yleensä on. Tällöin myös näytöllä oleva viesti huomataan paremmin.
Itse olen työskennellyt mediamyynnissä noin kymmenen vuotta. Ulkomainontaan aloin perehtyä enemmän viime vuoden aikana ja työskentelen nyt kokonaisvaltaisesti ulkomainontaan liittyvän myynnin parissa. Perinteiseen printtimainontaan verrattuna ulkomainonta on enemmän aikaan ja paikkaan kohdennettua. Ulkonäyttöjen viestit voidaan siis määritellä ajallisesti ja paikallisesti. Esimerkiksi lounasaikaan näytöillä voi pyöriä lounastarjouksia tai sama mainos voi olla eri paikkakuntien näytöillä eri aikaan. Viestit saadaan näytöille nopeasti ja niitä pystytään vaihtamaan myös ripeästi.
Diginäytöissä pyörivät viestit ovat yleensä lyhyitä kestoltaan, mutta toistomäärät ovat suuria. Useilla näyttökerroilla pyritään optimoimaan se, että mahdollisimman moni ihminen huomaa viestin. Viestit sisältyvät luuppiin, joka on normaalisti joitakin minuutteja kestävä. Luupissa on useita eri viestejä, jotka ovat kestoltaan joitakin kymmeniä sekunteja.
Yhä useampi mainostaja käyttää viestintäänsä ulkomainosnäyttöjä. Näytöillä pyörii usein esimerkiksi tarjous- ja brändimainontaa. Kohderyhmä on laaja, sillä näyttöjen ohi kulkee ihmisiä laidasta laitaan. Toki näyttöjen sijainnilla pystytään kohderyhmään jonkin verran vaikuttamaan. Esimerkiksi jääkiekko-ottelussa oleva näyttö tavoittaa melko varmasti jääkiekosta ja urheilusta kiinnostuneet. Näytöillä voi pyöriä mainonnan lisäksi myös tiedotteita ja uutisia, jotka rikastuttavat näytön sisältöä.
Suomessa alalla toimii useita yrityksiä. Yritysten lisäksi myös monilla seuroilla on diginäyttöjä. Näyttötaulujen omistajat eivät aina myy sisältöä tauluilleen itse, vaan jokin ulkopuolinen toimija hoitaa mediamyynnin. Joillain yrityksillä tauluja on omistuksessaan vain yksi tai muutama, kun taas jotkut omistavat useita näyttöjä ympäri Suomen. Mitä kattavampi diginäyttöverkosto on, sen houkuttelevampi se on valtakunnallisille toimijoille, jotka näytöillä viestivät.
Ulkomainonta erottuu selkeästi muusta perinteisemmästä mediasta melko isoilla kasvuluvuilla. Ala on edelleen melko nuorta ja se selittää osaksi isot myynnin nousut. Lisäksi yhä useammat mainostajat ovat kiinnostuneita DOOH:ista ja jo vuonna 2014 TNS Expressin mukaan 50 isoimmasta media-asiakkaasta 86 % käytti ulkomainontaa. Oman kokemukseni mukaan markkinoilla on edelleen valtavasti potentiaalia kasvattaa ulkomainonnan kasvua, joten tässä kelkassa kannattaa olla mukana. Oikeastaan jokainen asiakas on ollut DOOH:ista kiinnostunut, jotka olen tavannut viimeisen vuoden aikana. Tästä on hyvä jatkaa.
Kirjoittaja Tuomas Ylevä työskentelee Mediatalo Keskisuomalaisessa kehitysjohtajana.
Lue myös Keskisuomalaisen aiempi kirjoitus:
Yksi on varmaa mediamyynnissä
IABlogin Facebook kommentit

Verkkomainonnan määrä vuoden 2025 toisella kvartaalilla oli noin 179 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä nousi +1,4 prosenttia. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta oli Q2/2025 aikana +56 %.
lue lisää23.09.2025
Verkkomainonta maltillisessa kasvussa vuoden toisella kvartaalilla
Verkkomainonnan määrä vuoden 2025 toisella kvartaalilla oli noin 179 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä nousi +1,4 prosenttia. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta oli Q2/2025 aikana +56 %.
lue lisää23.09.2025
Attention ja vastuullisuus – digimainonnan uusi voimapari
Digimainonnassa puhutaan yhä enemmän attentionista – siitä, että henkilö todennettavasti katsoo tai kuulee mainosta, jolle on altistunut. Samalla vastuullisuus on noussut keskeiseksi teemaksi, ei vain yritysten arvoissa vaan myös konkreettisissa mediavalinnoissa ja tuotantotavoissa. Kun suunnittelet kampanjaa, attentionin ja vastuullisuuden yhdistäminen ei ole vain mahdollista – se on luonnollinen osa modernia, eettistä ja tehokasta mainontaa.
lue lisää13.08.2025
Nimitysuutinen: IAB Finlandin uusi vetäjä kasvoi digimarkkinoinnin osaajaksi nuorten mukana
Anni Lintula aloitti 1. elokuuta IAB Finlandin toiminnanjohtajana. Aiemmin hän on toiminut muun muassa A-lehtien B2B-liiketoiminnan johtajana, yritysasiakkuuksien luovana johtajana ja nuorten medioiden liiketoiminnan johtajana. Lintulalla on myös taustaa palkittujen digimainonnan konseptien kehittäjänä. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta.
lue lisää19.06.2025
Anni Lintula IAB Finlandin toiminnanjohtajaksi
IAB Finlandin hallitus on nimittänyt Anni Lintulan organisaation uudeksi toiminnanjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään 1.8.2025.
lue lisää