Icon
Tuutin täydeltä p****a Uutiset & blogi

Tuutin täydeltä p****a

09.01.2019 | Susanne Ropponen ja Elli Mäkilä

Kukkahattutädit tässä terve. Se on kuulkaa kurinpalautuksen aika, sillä sisältömarkkinoinnin ja natiivimainonnan nimissä kusetetaan ihmisiä ja moni helpon euron perässä juokseva ammattilainenkin katsoo ilmiötä sormiensa läpi. Ja sehän ei vetele. Eikä ole pitkällä aikajänteellä kannattavaa markkinointia tai kestävää liiketoimintaa.

Ulkomailta tutut sosiaalisen median harhaanjohtavat vilunkikeinot ovat rantautuneet Suomeen ennen kaikkea verkostomarkkinoinnin muotopuolena versiona. Tämä tuli silmille erityisesti vuodenvaihteessa kaikenlaisina ilmaisina ”lankkuhaasteina”, ”detox-kuureina” ja ”elämänhallintaryhminä”. Sen sijaan, että avoimesti kerrottaisiin esim. haasteeseen liittyvän Facebook-ryhmän olevan jonkun ravintolisän markkinointia, puhutaankin valmennusryhmistä, itsensä haastamisesta ja ammattilaisten tarjoamasta tuesta elämäntapojen muutoksessa. Usein tällaiseen ryhmään pääsee vain, kun hyväksyy kutsujan kaveripyynnön, jotta Messenger voi myöhemmin alkaa laulaa epäammattimaista suora- ja suosittelumarkkinointia. Ryhmien kommenteissa vannotaan ravinto- ja terveyslisien muka-tieteellisiin vaikutuksiin ilman, että argumentteihin löytyy mitään lääketieteellistä tai muutakaan pätevyyttä. Mutta kun somessa tuntemattomat tutut suosittelevat niin onhan se uskottava… Tässä kohtaa voisimme muistuttaa myös lainsäädännöstä (Kuluttajasuojalaki 6 §). Ja mikä hirveintä, aikuiset ihmiset – tiedättekö, sellaiset joilla on äänestysoikeus, työ, kenties lapsia kasvatettavanaan ja muitakin täysivaltaisten vastuita ja oikeuksia – lähtevät tällaiseen mukaan riemusta kiljuen. Medialukutaito ja maalaisjärki, hoi! Ja markkinoijan etiikka, moraali ja ammattiylpeys, ennen kaikkea.

Ihan ilman nuhteita emme me alan ammattilaisetkaan pääse, sillä isoillakaan julkaisijoilla ei tunnu aina riittävän viitseliäisyyttä tarkistaa, millaiseen asiakkaan sisältöön saiteillamme julkaistut natiiviohjaukset johtavat. Totta puhuen joskus joutuu käyttämään aika paljon aikaa ja aivonystyröitä pohtiessaan mainonnan eettisyyttä ja luotettavuutta, jo ihan GDPR:nkin vuoksi - mihin me annamme ihmisten sivuiltamme klikata ja luovuttaa yhteystietonsa? Ai miksi ne pitäisi tarkistaa ja pohtia? Koska medioilla on eettinen vastuu huolehtia, ettei lukijoita kuseteta. Ja liiketoiminnallinen vastuu siitä, että lukija pysyy tyytyväisenä ja näin palaavana sellaisena. Lukija ei ole tyytyväinen, mikäli klikkaa kiinnostavan lisäarvollisen sisällön toiveessa suoraan verkkokaupan Osta-nappulaan tai täysin puhtaaseen mainostekstiin. Saati sitten, että on antanut yhteystietonsa yritykselle, joka lupailee ilmaista verkkokurssia ja huomaakin tehneensä maksullisen tilauksen ulkomaiselta toimijalta, jonka yritys on kadonnut kuin tuhka tuuleen, mutta laskut muistuttavat kuukausittain olemassaolostaan.

Älyllinen ja eettinen laiskuus - ei jatkoon!

Alan ammattilaisina meidän tuleekin pohtia entistä kriittisemmin, millaista markkinointia mahdollistamme oman toimintamme kautta. Varmasti jokaiselta löytyy oma peili.

Kirjoittajat Susanne Ropponen, kaupallinen tuottaja, MTV Oy (vas.) ja Elli Mäkilä, toimitusjohtaja, Storybound Oy

IAB  Finland on digitiedon lähde. Tilaa uutiskirje!

IABlogin Facebook kommentit

BLOGI
IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa

IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.

lue lisää

31.08.2022

IAB selvitti digitaalisen audiomainonnan määrän Suomessa

IAB Finlandin Digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiaudion kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2021 oli noin 5,6 miljoonaa euroa. Arvio digiaudion kokonaismarkkinasta tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.

lue lisää

14.06.2022

Suomessa 36 miljoonaa DOOH-euroa vuonna 2021

IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän toteuttaman arvion mukaan digiulkomainonnan määrä Suomessa vuonna 2021 oli noin 36 miljoonaa euroa. Arvio digitaalisen ulkomainonnan määrästä tehtiin nyt ensimmäistä kertaa.

lue lisää

07.06.2022

Interact 2022 terveisinä mm. ympäristövastuu ja kuluttajan käyttäytymisen muutokset

IAB Europen lippulaivatapahtumassa julkaistiin Euroopan digimarkkinan luvut sekä käsiteltiin ajankohtaisia aiheita

lue lisää

27.04.2022

55 % mediamainonnasta digitaalista vuoden ensimmäisellä kvartaalilla

Verkkomainonnan määrä vuoden 2022 ensimmäisellä kvartaalilla oli 161,8 milj. euroa ja reilusti yli puolet (55 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Vuoden 2021 ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna kaikki suurimmat digimainonnan momentit olivat yli 10 % kasvussa.

lue lisää