Icon
Nuoret digipalveluilla kirjallisuuden pariin Uutiset & blogi

Nuoret digipalveluilla kirjallisuuden pariin

10.11.2016 | Digital Media Finland

Helsingin kirjamessujen jälkimainingeissa jäin miettimään, miten nuoret saataisiin lukemaan enemmän. Kirjamessuilla näkyi paljon koululuokkia, todennäköisesti opettajien antamia tehtäviä tekemässä. Hyvä niin, koska Pisa-tutkimusten mukaan nuorten lukutaidon taso laskee koko ajan.

Hälyttävää on se, että tyttöjen ja poikien ero kasvaa. Heikoista lukijoista kolme neljäsosaa on poikia ja joka kahdeksas koulunsa päättävä poika ei omaa riittävän hyvää lukutaitoa jatko-opintoja varten.

Miten tämä trendi voitaisiin katkaista?

Nuoret ovat eteviä käyttämään digitaalisia välineitä ja palveluita. He katsovat sarjat ja elokuvat ja kuuntelevat musiikkia mobiilisti. Kännykkä näyttää kasvaneen kiinni käteen. Haasteena on tuoda kirjat kiinnostavasti tähän maailmaan.

Suomeen on rantautunut lukuaikapalveluja, jotka mainostavat äänikirjoja kuukausimaksulla. Tuttu malli siis nuorille. Jotta nämä palvelut olisivat tarpeeksi houkuttelevia, sisältöjen on oltava nuoria kiinnostavia, ehkä nopeatempoisia, juonivetoisia ja dialogimaisia. Tämä ei kuitenkaan riitä! Nuorten on löydettävä uudet palvelut ja saatava heidät käyttämään niitä yhtä luontevasti kuin muita omaksumiaan palveluita.

Bookbeat mainostaa televisiossa ja tarjoaa kahden viikon ilmaista lukuaikaa, mutta nuorille markkinoinnin pitää tapahtua myös muilla keinoin. Some ja erityisesti tubettajat ovat hyviä kanavia. Ilmiöt, jotka kasvavat kuten Harry Potter, voivat olla apuna, mutta näitä ilmiöitä pitäisi olla useita ja jatkuvasti. Musiikkimaailman tai urheilun idolien elämänkerrat ovat myös yksi houkutteleva genre. Tarinankerronnan muotojen pitäisi koukuttaa nuoria.

Yksi uudenlainen esimerkki on toisen lukuaikapalvelun Storytelin sarjamainen formaatti Storytel Originals, jossa julkaistaan uusia teoksia tunnin mittaisissa jaksoissa.

Äänikirjat ovat maailmalla kasvava ilmiö. Muun muassa Tanskassa käyttäjät ovat suurelta osalta uusia kirjallisuuden kuluttajia. Käyttäjien ikärakenne on suurelta osin perinteinen, mutta olisi mielenkiintoista tietää, näkyykö uusia trendejä.

Toivottavaa on, että nuoriso saadaan kiinnostumaan kirjallisuudesta kuuntelemisen kautta ja myös lukemaan kirjoja. Äänikirjapalveluihin pätee samat säännöt kuin muihinkin digitaalisiin sisältöpalveluihin: sisältöä on oltava laaja tarjonta, käytön on oltava helppoa ja hinnan kohdallaan. Nuorten ja aikuisten kohdalla nämä kriteerit voivat olla myös erilaiset.

Kirjoittaja Kristiina Markkula on Digital Median Finlandin konsultti, joka auttaa asiakkaita strategiatyössä, T&K hankkeissa ja liiketoiminnan kehittämisessä.

IABlogin Facebook kommentit

Artikkeli Kvartaalitiedotteet Uutiset
Verkkomainonta lohkaisi puolet mainoskakusta vuonna 2021

Mediamainonta vuonna 2021 13,4 % kasvussa. Verkkomainonta jo 50 % kaikesta mediamainonnasta.

lue lisää

28.01.2022

Verkkomainonta lohkaisi puolet mainoskakusta vuonna 2021

Mediamainonta vuonna 2021 13,4 % kasvussa. Verkkomainonta jo 50 % kaikesta mediamainonnasta.

lue lisää

26.11.2021

IAB Finland – Uusi hallitus ja painopisteet vuodelle 2022

IAB Finlandin syyskokouksessa 25.11.2021 esiteltiin ensi vuoden painopisteet ja valittiin uusi hallitus. Vuonna 2022 IAB Finland painottaa toiminnassaan digitaalista liiketoimintaa, osaamista ja ymmärrystä sekä kohdentamista ja mittaamista. IAB Finlandin Industry Partner -jäseninä hallitukseen valittiin vuosiksi 2022 - 2023 Adform Software Finland, Alma Media, Sanoma ja SOK Media. Hallitukseen valittiin myös Dagmar ja TietoEVRY.

lue lisää

29.10.2021

Kohdennettu mainonta avoimen internetin mahdollistajana

Datakohdennettu mainonta huolestuttaa samalla kuluttajia ja lainsäätäjiä, mutta tuo myös merkittäviä etuja julkaisijoille mahdollistaen mediatilan kaupallistamisen eri kohderyhmien avulla. Liioittelematta voi todeta kohdennetun mainonnan rahoittavan avoimen internetin.

lue lisää

22.09.2021

Verkkomainonnan määrä ennätyksellisen korkealla vuoden toisella kvartaalilla

Verkkomainonnan määrä vuoden 2021 toisella kvartaalilla oli 154 milj. euroa ja lähes puolet (49 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Kaikki digimainonnan momentit kasvoivat huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna, jolloin tosin pandemia laski myös digimainonnan määrää.

lue lisää