
Työntekijälähettilyys, lyhyt oppimäärä
"Somekentässä on vahva aitouden, autenttisuuden ja tavallisuuden trendi, jonka kysyntään parhaiten vastaavat yrityksen omat tuntijat eli työntekijät”
Työntekijälähettilyys on sanahirviönä uusi, joskaan asia itsessään ei ole. Termillä, joka maailmalla tunnetaan jouhevammalla nimellä employee advocacy, viitataan omien työntekijöiden suorittamaan organisaation markkinointiin – sen suunnittelemiseen, toteuttamiseen ja johtamiseen. Työntekijälähettilyys on brändin elämistä todeksi ja kissan hännän nostamista koko pesueen edestä.
Keskeiseksi tämän ajan markkinoinnin keinoksi se on noussut pitkälti sosiaalisen median menestyksen vanavedessä. Markkinoijat tietävät, että yhä suurempi osa mielikuvista muodostetaan ja ostopäätöksistä tehdään verkossa, jonka he puolestaan tietävät menevän koko ajan sosiaalisempaan suuntaan. Sosiaalisesta mediasta puolestaan tiedetään, että kyse on pohjimmiltaan ihmisten välisestä sosiaalisuudesta – ei ihmisten ja organisaatioiden välisestä. Yrityksen väki on sen brändiä mielenkiintoisempi, vakuuttavampi ja monesti myös laajemman yleisön tavoittava lähtöruutu yhteisölliseen mediaan.
Miksi siis niin harva asiakaspalvelija ratkoo asiakkaiden ongelmia verkkofoorumeilla, brändäri intoilee uutuustuotteestaan videoblogissaan tai toimitusjohtaja johtaa Twitterin avulla? Miten joka ikinen organisaatio ei ole valjastanut demokratisoitunutta mediaympäristöä täyteen iskuunsa?
Vähintäänkin kahdesta syystä. Ensinnäkin yrityksen asioista puhuminen on perinteisesti kuulunut erikseen nimetyille puhemiehille. Muiden ei ole tarvinnut ottaa asioihin kantaa, ainakaan julkisesti. Toisekseen, sosiaalisen median ilmestyttyä yritysten kanavavalikoimaan joitakin vuosia sitten, ilmestyivät myös henkilöstölle suunnatut some-ohjeet ilmoitustauluille – ohjeet siitä, mitä ei tule tehdä ja mitä ei tule sanoa. Tämän päivän työntekijälähettilyyteen tähtäävät some-ohjeet ovat nurinkuriset viiden vuoden takaisiin, eikä poisoppiminen tapahdu hetkessä.
Työntekijälähettilyyden evankelistat lienevät törmänneen lukuisiin muihinkin muureihin. Näiden edessä ei kannata lannistua, vaan kääntää katseensa siihen yritysten joukkoon, joissa employee advocacy on jo status quo, ja poimia heidän viitoittamaltaan tieltä tiedonmurusia. Perässähiihtäjien kannattaa keskittyä kirissään erityisesti kolmeen osa-alueeseen.
Ensimmäisenä on syytä laittaa ohjeistus kuntoon. Pelkkä some-ohjeistuksen päivittäminen ei ratkaise tätä. Parhaat ja pysyvimmät tulokset saavutetaan, kun ohjeistus on sisäänkirjoitettu organisaation arvoihin. Zappos on loistava esimerkki yrityksestä, jonka arvot ohjaavat henkilöstöä brändinmukaiseen toimintaan joka käänteessä. Toiminnalliset, lähellä työarkea olevat arvot mahdollistavat työntekijälähettilyyden toimivuuden, vaikka kanavat sen toteuttamiseen muuttuvat. Kun arvopohja on kunnossa ja kaikkien jakama, voidaan ohjeistamista syventää luomalla konsepteja, jotka voivat olla kiinni ajassa ja sen hetkisissä kanavissa.
Toisena tulee huolehtia kannustamisesta, koska kaikki me olemme pohjimmiltamme laiskoja, etenkin uusien, ”ylimääräisten” (työ)asioiden edessä. Tässä ei sovi unohtaa, että eri ihmisiä motivoivat eri asiat. Mikäli työyhteisössä suurin osa mittaa asiat rahassa, kannattaa bloggaamista kannustaa palkkioilla. Mikäli henkilöstö odottaa tunnustusta – ja erityisesti mikäli sitä ei vielä anneta – kannattaa postausaktiivisuudesta jakaa ”kuukauden työntekijä” -tyylisiä huomionosoituksia. Enenevässä määrin työltä etsitään myös muunlaista merkityksellisyyttä, ja työntekijälähettilyys voi toimia oman työn arvostuksen nostamisessa: ollaan ylpeitä siitä mitä tehdään ja näytetään se.
Kolmantena kannattaa muistaa esimerkin voima. Innostuminen tarttuu ja onnistumiset kutkuttavat. Mallia voi tähyillä vaikka taivaalta – henkilöstö Finnairilta ja johtotaso Richard Bransonilta. Edellä mainittu on onnistunut valjastamaan omat ihmisensä lentoemännistä kapteeneihin kertomaan yrityksen tarinaa omilla kasvoillaan esimerkiksi Instagramissa. Virgin-imperiumin rakentaja Branson puolestaan on käyttänyt kaikki keinot ja täyttänyt kaikki kanavat kommunikoidessaan avoimesti niin sisäisesti kuin ulkoisesti.
Lyhyt oppimäärä suoritettu – jatko-opinnot some-kanavissa ympäri Suomen.
Alun lainaus on Pauligin Aino Saarelta, joka monen muun asiantuntijan tavoin nosti työntekijälähettilyyden vuoden 2015 merkittävimmäksi some-markkinoinnin trendiksi vuosittaisessa tutkimuksessamme.
09.05.2025
IAB Studio: Pelimainonnan myytit murskaksi osa2
Onko pelimainonta vaikeaa, kallista tai liian erikoistunutta? Tässä IAB Finlandin podcast-jaksossa pureudumme pelimainontaan liittyviin käytännön myytteihin ja uskomuksiin. Kuka tekee, miten tehdään – ja mitä kaikkea oikeasti voi mitata?
lue lisää02.05.2025
IAB Studio: Pelimainonnan myytit murskaksi osa1
Tässä IAB Finlandin podcastjaksossa pureudumme pelimainonnan ympärillä pyöriviin sitkeisiin myytteihin ja selvitämme, mikä pitää oikeasti paikkansa. Studiossa äänessä Aleksi Ylitalo RTL AdAlliancelta, Janna Laiho Azerionilta, Patrik Hautala GroupM:ltä – napakalla otteella ja rennolla fiiliksellä.
lue lisää28.04.2025
IAB Jäsenesittely: Broman Group Oy ja Seppo Niemelä
Tässä blogisarjassa tutustumme IAB:n uusiin jäseniin hieman paremmin! Nyt on vuorossa Broman Group Oy ja Seppo Niemelä
lue lisää25.04.2025
KonversiO-Optimistit: Näin suomalaiset käyttävät mediaa
KonversiO-Optimistit sukeltaa syvälle suomalaisen mediankäytön, hinnoittelun ja markkinointistrategioiden ytimeen – pohjoismaisessa kontekstissa. Tässä jaksossa pohditaan, mitä iso B2C-mainostaja oikeasti tarvitsee mediatoimistokilpailutuksessa menestyäkseen ja miten erottautua älykkäästi markkinassa, jossa data, asiakasymmärrys ja tekoäly kohtaavat käytännön tekemisen.
lue lisää