Icon
Mediamainonnan määrä päättyi -2,4 % laskuun vuonna 2023 Blogi

Mediamainonnan määrä päättyi -2,4 % laskuun vuonna 2023

06.02.2024

Mediamainontaan käytettiin yhteensä 1 336 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja mainonnan määrä laski
-2,4 % edellisvuoteen verrattuna. Tiedot perustuvat Kantar Median kuukausittaiseen mediaseurantaan sekä
vuosittaiseen erillistutkimukseen, jossa yhteistyökumppaneina ovat eri media-alan liitot.
Vuonna 2023 kotimainen mediamarkkina laski maaliskuuta lukuunottamatta kumulatiivisesti tarkasteltaessa läpi koko
vuoden.

Mediaryhmien osuuksia tarkasteltaessa mediaryhmäjaottelulla, jossa verkkomainonta katsotaan omaksi
mediaryhmäkseen, suurin osuus oli verkkomedialla (52,7 %). Verrattuna vuoteen 2022 mainonnan panostukset
kasvoivat elokuvamainonnassa sekä ulkomainonnassa. Mediaryhmien suhteelliset osuudet pysyivät samalla tasolla.
Messumainonta teki paluun tilastoihin koronavuosien jälkeen, mainonnan määrän pysytellessä samalla tasolla vuoden
2022 kanssa.

Tarkasteltaessa mediaryhmäjakoa, jossa verkkomainonta on sisällytetty eri mediaryhmiin, total printtimedialla on
edelleen suurin osuus mediamarkkinasta (26,3 %). Hakumainonnan ja sosiaalinen median kasvutahdit ovat
tasaantuneet vuonna 2023. Radiolla oli voimakkaimmin kasvava digitaalinen media (+44,9 %).

2023 milj. € osuus-% muutos-% vrt. 2022

Mediamainonta yhteensä 

1335,9 -2,4
Mainonta painetussa mediassa  225,1  16,9

-12,2 

Painetut sanoma- ja kaupunkilehdet  184,8  13,8  -11,8% 
Sanomalehdet, painettu  154,1  11,5  -12,9
Kaupunki- ja noutolehdet, painettu  30,7  2,3  -6,0 
Painetut aikakauslehdet  40,3  3,0  -14,0
Yleisölehdet, painettu  12,2  0,9 -19,1 
Ammatti- ja järjestölehdet, painettu  22,4  1,7  -10,3 
Asiakaslehdet, painettu  5,7  0,4 -16,3 
Mainonta sähköisessä mediassa  988,1 74,0 -0,8
Televisio  212,1 15,9  -4,1 
Radiomainonta  66,4  5,0  -2,2 
Verkkomainonta  703,6  52,7  +0,2
Display  144,1 10,8  -3,9 
Outstream video 4,4 0,3 -5,0
Instream video  34,1  2,6  +6,2
Luokiteltu ilmoittelu  50,0  3,7  -6,5 
Muu mainosmuoto  5,4 0,4 +44,9 
Some  230,3  17,2  +1,5
Hakusanamainonta  235,3  17,6  +1,9 
Elokuvamainonta  5,9  0,4  +25,5 
Ulko- ja liikennemainonta 84,6 6,3 +8,7
Messumainonta 38,1 2,9 0,0

 

 

Lähteet: Kantar & IAB Finland

*Luvut perustuvat Kantarin kuukausiseurantaan ja erillistutkimukseen yhteistyössä media-alan liittojen kanssa.
*Haku- ja somemainonnan määrän luvut ovat IAB Finlandin estimaatteja, joiden pohjana on paikallisilta media- ja digitoimistoilta kerätty näyte. Markkinoijien suorat ostot sekä tiedonkeruun ulkopuolelle jäävien toimistojen ostot estimoidaan.

Lisätietoja:
Pasi Raassina, toiminnanjohtaja, IAB Finland ry, 040 575 3726, pasi.raassina@iab.fi

13.11.2026

PJ tentissä: Millaisia liiketoimintahyötyjä vastuullisella digimainonnalla voidaan saavuttaa?

IAB Finlandin Vastuullisen digimainonnan työryhmän puheenjohtaja Maarit Ruuth kertoo, miksi toimialan yhteistä ymmärrystä vastuullisuuden teemoista on tärkeää vahvistaa ja miten vastuullisilla valinnoilla voidaan saavuttaa liiketoiminnallisia hyötyjä monella eri tasolla.

lue lisää

03.11.2026

PJ tentissä: Miten alan yhteinen ymmärrys sääntelystä voi tukea digimainonnan kenttää?

IAB Finlandin Sääntely-työryhmän puheenjohtaja Oona Matinpalo kertoo, miksi nopeasti muuttuva sääntely tarvitsee yhteistä tulkintaa ja miten työryhmä auttaa alaa hahmottamaan regulaation käytännön vaikutuksia.

lue lisää

26.10.2026

PJ tentissä: Mitä mainostajien tulisi huomioida markkinointiteknologiaa hyödyntäessään?

IAB Finlandin Data & Martech -työryhmän puheenjohtaja Mira Vaurula kertoo tekoälyn vauhdittamasta markkinointiteknologian kehityksestä sekä siitä, miten mainostajat voivat hyödyntää dataa ja teknologiaa liiketoimintalähtöisesti.

lue lisää

22.10.2026

Retail media oli vasta alkua – tervetuloa commerce media

Kumppaniblogi: Sanoma Media Finland. Kaupankäynnistä syntyvää dataa halutaan hyödyntää yhä laajemmin kaupan omien kanavien ulkopuolella. Veli-Matti Nurmela tarkastelee kirjoituksessaan commerce mediaa ja sitä, miten kaupan ja median vahvuuksia yhdistämällä voidaan sekä kotiuttaa olemassa olevaa kysyntää että rakentaa uutta.

lue lisää