Kohdennettu mainonta avoimen internetin mahdollistajana

Termeillä ”tiedon taloustiede” ja ”tietotalous” tarkoitetaan tietoon ja asiantuntijuuteen perustuvaa taloutta. Eurostatin mukaan Suomessa on työikäisen väestön kokoon suhteutettuna Euroopan neljänneksi suurin tietotalousmarkkina. Tietotaloudesta käytetään myös nimitystä osaamistalous. Digitalisoituvassa maailmassa tietotalous on yhä enenevässä määrin myös ”internet-taloutta” ja koska yksi digitaalisen ympäristön olennaisimmista liiketoimintamalleista on mainonta, aiheeseen on syytä perehtyä myös juridisesta näkökulmasta.

Datakohdennetut verkkomainokset ovat osoittautuneet monelle yrityksille ylivoimaisen tehokkaiksi välineiksi oman kohderyhmän tavoittamisessa ja sitä kautta yrityksen liikevaihdon kasvattamisessa. Data tuo merkittäviä etuja myös julkaisijoille mahdollistaen mediatilan kaupallistamisen eri kohderyhmien avulla, usein vieläpä keskiarvoa korkeammalla kontaktihinnalla.

Pandemia muutti kuluttajakäyttäytymistä esimerkiksi kaikille jo niin tutun verkkokaupan kasvun myötä. Vuonna 2020, keskellä pahinta pandemia-aikaa, verkkokaupan volyymi kasvoi EU-alueella peräti 33 %. Digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseen jo ennen COVID19-kriisiä keskittyneet yritykset ovat menestyneet viime vuosina muita paremmin, joten perustellusti voidaan todeta digiliiketoiminnan sekä tehokkaan datakohdennetun digimainonnan olevan suurimpia kasvun lähteitä isolle osalle Suomen ja Euroopan yrityksiä.

Datakohdennettu mainonta huolestuttaa kuluttajia

Datakohdennetun mainonnan lisääntyminen on kasvattanut myös kuluttajien huolta sekä luonut väärinymmärryksiä digitaalista dataa kohtaan. Epäselvää on miten datakohdennettu mainonta toimii ja kuka kuluttajan antamaa dataa loppujen lopuksi hyödyntää. Aihe on herättänyt keskustelua myös Euroopan parlamentissa Digital Service Act (DSA) -lain valmistelun yhteydessä.

IAB Europen pääekonomisti Daniel Knappin raportti kuitenkin osoittaa, että kohdennetun mainonnan rajoittaminen tai jopa kieltäminen toisi mukanaan joukon dramaattisia seurauksia, jotka haittaisivat merkittävästi etenkin PK-yritysten kasvua ja kannattavuutta. PK-segmentin yritykset työllistävät noin kaksi kolmasosaa Suomen työntekijöistä ja muodostavat 99% kaikista suomalaisista yrityksistä.

Liioittelematta voi todeta kohdennetun mainonnan rahoittavan avoimen internetin, tiedon saatavuuden ja esimerkiksi mainosrahoitteiset uutispalvelut. Ilman dataa kustantajat joutuisivat etsimään yhä useammin vaihtoehtoisia kuluttajamaksullisia liiketoimintamalleja. Kuitenkin esimerkiksi IAB Europen huhtikuussa 2021 julkaistun ”What Would Internet Without Targeted Ads Look Like” tutkimuksen mukaan peräti 75 % eurooppalaisista kuluttajista preferoi datakohdennetulla mainonnalla rahoitettua liiketoimintamallia kuluttajamaksun sijaan.

Keskustelu kohdennetusta mainonnasta ei ole vain keskustelua mainonnasta. Kohdennetun mainonnan kieltämisellä tai rajoittamisella olisi peruuttamattomia vaikutuksia Suomen talouteen, median saavutettavuuteen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Nyt tarvitaan rakentavaa keskustelua siitä, miten kohdennetun mainonnan ja modernin teknologian edut voidaan valjastaa tukemaan Suomen ja koko Euroopan kilpailukykyä, luonnollisesti huomioiden kuluttajille tarjottava läpinäkyvyys sekä kontrolli oman datan käyttöön.

Lue lisää IAB Europen pääekonomisti Daniel Knappin julkaisusta.