Icon
Rahan tuloa voi estää IABlogi

Rahan tuloa voi estää

22.10.2015

Verkkomainosten estäminen ad blockereiden avulla kasvattaa median murrostuskaa. Yhtäältä se kaventaa entisestään niukkoja digituloja ja toisaalta vahingoittaa asiakassuhteita.

Kyse ei ole pienestä ongelmasta, sillä tutkimusten mukaan esto-ohjelmia käyttää globaalilla tasolla jo 200 miljoonaa erityisesti nuorta kuluttajaa ja määrä kasvaa nopeasti.

Mediayhtiön liiketoiminnan kannalta haaste on ilmeinen. Jos mainosrahoitukseen perustuvalta sisällöntuotannolta ja liiketoiminnalta uhkaa pudota pahimmillaan pohja pois ad blockereiden vuoksi, vaatii se radikaaleja muutoksia yhtiön strategiaan.

Maailmalla yleisimmin käytetty vastalääke on ollut sisältöjen näyttämättä jättäminen esto-ohjelmien käyttäjille. Tämä on ymmärrettävä toimenpide, mutta ongelmallinen asiakassuhteiden kannalta.

Tilanne muistuttaa jossain määrin musiikin kopiosuojauksista takavuosina käytyä taistelua, jossa kuluttajien näkökulma jäi toissijaiseksi. Heillä on nyt kuitenkin käytettävissään monia tapoja kiertää median vastaiskut.

Esto-ohjelmien käyttöä voidaan vähentää tai rajoittaa eri tavoin.

Alan toimijat voivat ensinnäkin vedota moraalisiin seikkoihin: jos mainontaa ei sallita, kyseisen palvelun sisällöntuotannon laatua on heikennettävä, määrää on vähennettävä tai se voi loppua kokonaan. Tällainen argumentti ei todennäköisesti pure moneenkaan kuluttajaan, joka on jo tottunut saamaan sisältöjä käyttöönsä ilmaiseksi. Toimittajien ja mainostuotannon toimijoiden työpaikkojen katoamisen uhka ei herätä monissa sympatiaa ja johda ohjelmista luopumiseen.

Sisällön käytön estäminen ad blocker -käyttäjille toimii sekin harvoin. Useassa tapauksessa vastaavaa sisältöä on saatavana muualta, ja kielteisen käyttökokemuksen saanut kuluttaja ei välttämättä palaa enää uudestaan yhtiön sivustoille. Lisäksi on muistettava, että sisältöjen mobiilikäyttö kasvaa koko ajan. Display-mainonta koetaan siinä erityisen häiritsevänä, mikä puolestaan lisää ad blockereiden käyttöä.

Parhaiten pureva tekijä lienee tarjottavan sisällön tai palvelun ainutlaatuisuus. Sen tulisi olla sellaista, että kuluttaja on valmis joko maksamaan siitä tai vastaanottamaan mainontaa.

Toinen peruskeino on personointi eli mainonnan muuttaminen vastaamaan nykyistä paremmin kuluttajan kiinnostuksen kohteita. Toimitettujen ja mainossisältöjen rajat hämärtyvät, jolloin kuluttajien valinnan keskeiseksi kriteeriksi nousee sisällön kiinnostavuus ja hyöty hänen kannaltaan. Relevantti sisältö hyväksytään helpommin, oli se sitten journalistista tai kaupallista aineistoa.

Tärkeintä ad blockereista käytävässä keskustelussa olisi joka tapauksessa siirtää sen fokus mediayhtiöiden liiketoimintamalleista kuluttajiin. Ilman heidän tarpeidensa ja käyttötapojensa ymmärtämistä median vastavedot saattavat vain pahentaa alan toimijoiden ahdinkoa.



Jari Muikku

Kirjoittaja on Digital Media Finlandin konsultti ja toimitusjohtaja


 

Lue myös: IAB Finlandin Ad Blocker task forcen toiminta käynnistyy marraskuussa.

 

19.11.2026

Tekoäly haastaa markkinoinnin mittaamisen – kertooko analytiikka koko totuuden?

Tekoälyavusteisen tiedonhaun yleistyessä markkinoinnin analytiikka ei välttämättä anna kattavaa kuvaa brändien näkyvyydestä ja markkinoinnin tuottamasta arvosta. Tre Kronor Median Julia Rantala tarkastelee kirjoituksessaan mittaamisen katvealueita ja GEO:n merkitystä sekä tarjoaa käytännönläheisiä vinkkejä mittaamisen kehittämiseen.

lue lisää

18.11.2026

Consent or Pay: Mistä mallissa oikein on kyse?

Suostu tai maksa -malli on herättänyt Suomessa vilkasta keskustelua kotimaisen median rahoituksesta, henkilötietojen käytöstä ja kuluttajan valinnanvapaudesta. Kokosimme kuusi kysymystä ja vastausta, jotka avaavat mallin perusteet digimainonnan ammattilaisille.

lue lisää

17.11.2026

Milloin tekoälysisältö pitää merkitä? Näin EU:n tekoälyasetus vaikuttaa markkinointiin

EU:n tekoälyasetuksen (AI Act) läpinäkyvyysvelvoitteet asettavat vaatimuksia tekoälyllä tuotetun sisällön merkitsemiselle. IAB Finlandin Data & MarTech -työryhmän asiantuntijat avaavat, milloin merkintävelvoite syntyy, miten vastuu tekoälysisällön merkitsemisestä jakautuu eri toimijoiden kesken ja mitä markkinoijien tulee huomioida käytännössä.

lue lisää

13.11.2026

PJ tentissä: Millaisia liiketoimintahyötyjä vastuullisella digimainonnalla voidaan saavuttaa?

IAB Finlandin Vastuullisen digimainonnan työryhmän puheenjohtaja Maarit Ruuth kertoo, miksi toimialan yhteistä ymmärrystä vastuullisuuden teemoista on tärkeää vahvistaa ja miten vastuullisilla valinnoilla voidaan saavuttaa liiketoiminnallisia hyötyjä monella eri tasolla.

lue lisää