Icon
Mitä kohderyhmiä eri somekanavissa tavoittaa? IABlogi

Mitä kohderyhmiä eri somekanavissa tavoittaa?

14.06.2021 | Riina Peltonen, Sosiaalisen median trendiryhmä

IAB Finlandin sosiaalisen median trendityöryhmä kirjoittaa vuoden 2021 aikana mainostajille suunnatun blogisarjan sosiaalisen median trendeistä. Toisessa osassa tarkastellaan eri somekanavien tavoittavia kohderyhmiä.

Facebook, Instagram, LinkedIn, YouTube, Twitter, Snapchat, Pinterest ja TikTok – lista on pitkä ja sisältää ainoastaan Suomen käytetyimmät somekanavat. Sosiaalisen median kanavaviidakossa on välillä vaikea valita oikeaa kanavaa tai kanavia, jotka tavoittavat parhaiten sen kohderyhmän, jota brändi tai yritys haluaa puhutella.

Tähän blogiin olemme koonneet listan merkittävimmistä somekanavista sekä niiden kautta tavoitettavista potentiaalisista kohderyhmistä. Huomioithan, että somekanavien kautta tavoitettavan kohderyhmän koko on todellisuudessa ilmoitettua pienempi – etenkin, jos kampanjan pituus on lyhyt. Eri somekanavat raportoivat käyttäjämääränsä usein rekisteröityinä käyttäjinä, jotka eivät välttämättä käytä sovellusta päivittäin eikä välttämättä edes viikoittain.


Facebook

Kaikkien somekanavien äidiksikin kutsuttu Facebook julkaistiin vuonna 2004. Kanavan perustajat olivat yliopisto-opiskelijoita, samoin sen ensimmäiset käyttäjät. Kanavan käyttäjäprofiili on kokenut valtavan muutoksen 17-vuotisen historiansa aikana. Facebookin käyttäjäprofiili on vanhentunut nuorten siirtyessä käyttämään aktiivisemmin muita somekanavia.

Vallitseva, mutta virheellinen käsitys on, että Facebookista tavoittaa nykyisin ainoastaan yli 35-vuotiaiden ikäryhmää. Kanavan 2,8 miljoonaan käyttäjään mahtuu kuitenkin lähes miljoona alle 35-vuotiasta käyttäjää Suomessa. Älä siis automaattisesti jätä Facebookia pois, kun haluat tavoitella esimerkiksi 18–34-vuotiaita.

LinkedIn

LinkedIn on kasvattanut suosiotaan viime vuosien aikana. Viidessä vuodessa kanavan käyttäjämäärä on kivunnut 900 000 käyttäjästä 1,4 miljoonaan käyttäjään. Kanavan kautta tavoittaakin jo noin 40% suomalaisista työikäisistä. Suurin ikäryhmä, jonka LinkedInin kautta tavoittaa ovat 25-34-vuotiaat, mutta kanava on erittäin tehokas tavoittamaan vanhempiakin käyttäjiä. 55 ikävuoden jälkeen käyttäjämäärässä ja -aktiivisuudessa on selkeä pudotus.

Instagram

Instagramin käyttäjämäärä jatkaa kasvuaan. Viimeisten parin vuoden aikana etenkin vanhempi ikäryhmä on siirtynyt käyttämään sovellusta. Instagramin käyttäjäprofiili kehittyy samansuuntaisesti kuin kuusi vuotta vanhemman Facebookin. Tällä hetkellä Instagramilla on noin 2,8 miljoonaa käyttäjää, joista edelleen suurimman käyttäjäryhmän muodostavat alle 35-vuotiaat. Huomionarvoista kuitenkin on, että yli 35-vuotiaita käyttäjiä sovelluksella on yli miljoona.

YouTube

YouTube-käyttäjiä on Suomessa noin 3,1 miljoonaa ja se onkin ollut Suomen toiseksi käytetyin verkkopalvelu jo kymmenen vuoden ajan. Käyttäjistä löytyy niin teini-ikäisiä kuin varttuneempaa väestöäkin. Päivittäisessä käytössä korostuu 16–24-vuotiaiden ikäryhmä.

Twitter

Twitteriä käyttää noin miljoona suomalaista. Twitter on virheellisesti leimaantunut yrityspäättäjien ja journalistien kanavaksi. Hiukan yllättäen Twitterin suurin käyttäjäryhmä ovat alle 35-vuotiaat.

Snapchat ja TikTok

Yleinen harhaluulo on, että kaikki Snapchatin ja TikTokin käyttäjät ovat teini-ikäisiä ja juuri 20 ikävuotta ylittäneitä nuoria. On totta, että valtaosa molempien kanavien käyttäjistä on alle 25-vuotiaita, mutta esimerkiksi Snapchatin vajaasta 1,4 miljoonasta käyttäjästä lähes puoli miljoonaa on yli 25-vuotiaita. Sekä Snapchat että TikTok kasvattavat suosiotaan ja uusia käyttäjiä tulee etenkin vanhemmista kohderyhmistä. Snapchat ja TikTok eivät missään nimessä enää ole pelkkiä nuorisokanavia.


Mikä kanavakombo kampanjaan ikinä valitaankin, oleellista on ensin ymmärtää, ovatko somekanavien käyttäjät relevanttia yleisöä juuri sinun brändillesi. Onnistuneeseen somekampanjaan tarvitaan oikeiden kanavien lisäksi myös niiden erityisominaisuudet huomioiva luova toteutus sekä välillä myös aimo annos sattumaa.

Blogin lähteinä on käytetty DNA:n teettämää Digitaaliset elämäntavat 2020 kyselytutkimusta (saatavilla täällä) sekä eri somekanavien mainostyökalujen kautta saatavilla olevaa dataa.


IAB Finlandin sosiaalisen median trendityöryhmä kirjoittaa vuoden 2021 aikana mainostajille suunnatun blogisarjan sosiaalisen median trendeistä.

Katso kaikki julkaistut osat täältä!

Tämän artikkelin kirjoitti:

Riina Peltonen (Httpool)

11.12.2024

IAB Studio: Uusi yhteistyö ottaa kaikki mukaan Retail Mediaan

IAB Studio jaksot ovat napostelupituisia podcast jaksoja päivän polttavista aiheista ja tällä kertaa studiossa Pasin kanssa ovat Hannaleena Koskinen Allerilta ja Teemu Kurri Craneworks / Doohlabsilta. Tällä kertaa studiossa otettiin kantaa kuumimpaan mediatrendiin, eli puhutaan retail mediasta.

lue lisää

03.12.2024

Katsaus kuluneeseen vuoteen 2024: Ohjelmallinen Gaming

Gaming mainonta on ollut nousevia aiheita ohjelmallisessa ostamisessa vuoden 2024 aikana. Otimme IAB:n kanssa katsauksen kuluneeseen vuoteen gaming mainonnan parissa ja haastattelimme ohjelmallisen asiantuntijaa Nina Nordmania (Kinesso, IPG Mediabrands) sekä videomainonnan asiantuntijaa Aleksi Ylitaloa (RTL AdAlliance).

lue lisää

29.11.2024

Mainostajat vahvasti mukana IAB Finlandin hallituksessa

Uusina IAB-painopisteinä tekoäly ja Retail Media - IAB Finlandin syyskokouksessa 27.11.2024 sovittiin vuoden 2025 painopisteet ja äänestettiin yhdistykselle uusi hallitus. Painopisteissä yhdistyy täysin uudet teemat, kuten tekoäly ja Retail Media, IAB:n perinteisiin vahvuuksiin liittyen digimainonnan kohdentamiseen sekä mittaamiseen. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin seuraavaksi kahdeksi vuodeksi Clear Channel, Posti, Elisa, Veikkaus, Relevant ja IPG/Kinesso. 

lue lisää

29.11.2024

Kuinka hyödyntää tekoälyä vastuullisesti markkinoinnissa?

Tekoäly on noussut nopeasti markkinoinnin ammattilaisten tehokkaaksi työkaluksi, joka parantaa ideointia, sisällöntuotantoa ja analysointia. Vaikka tekoäly tuo mukanaan huomattavia etuja, kuten työprosessien nopeutumista ja automatisointia, sen käyttö edellyttää vastuullisuutta ja eettistä harkintaa.  Tässä artikkelissa käsittelemme tekoälyn käyttöä markkinoinnin tukena ja vastuullisia käytäntöjä, jotka auttavat rakentamaan kestävää ja eettistä markkinointia.

lue lisää