Asiakkaiden ja osaajien houkuttelu – jaettu missio?
Kuka sinun yrityksessäsi pitää huolta työnantajamielikuvasta? Kenties HR? Tai ylin johto? Markkinointi? Kaikki työntekijät? Ei kukaan, etenkin kun yt-sesonki on taas alkamassa?
Työnantajamielikuva vilahtelee usein sivulauseessa, kun keskustelee yrityksen markkinoinnista tai viestinnästä vastaavien tahojen kanssa yrityksen tunnettuudesta, näkyvyydestä ja brändistä. Usein siinä sivulauseessa todetaan, että meillä HR vastaa Linkedinistä ja noista rekryistä, ja niin onhan meillä myös tuota työntekijälähettilyyttäkin vähän kokeiltu tai ainakin harkittu. Nyt nokkela tietenkin kysyy, miksi markkinoinnin tai viestinnänkään pitäisi edes murehtia työnantajamielikuvasta?
Mitä konservatiivisempi organisaatio kyseessä, sitä todennäköisemmin tämä työnantajamielikuva on jätetty HR:n heiniksi. HR yrittää sitten raapia markkinoinnin ja viestintäosaston ovia ja pyytää käsipareja ja budjettia työnantajamielikuvan kehittämiseen, jotta sitä edistettäisiin muullakin tavoin kuin maksetulla työpaikkailmoituksella Oikotiellä tai vastaavissa palveluissa. Pitäisikö työnantajamielikuvan kuitenkin olla osa laajemmin yrityksen kokonaisvaltaista brändiä ja perustua yhteiseen käsitykseen miksi tämä kotipesämme tarjoaa paitsi parasta palvelua ja loistavimpia tuotteita, myös himoittavimpia pestejä Suomen parhaassa työpaikassa? Tai maailman parhaassa? Toimialoilla, joissa hyvistä tekijöistä tapellaan tosissaan, tämä asia on jo arkipäivää. Esimerkkinä eturintamasta mainittakoon vaikkapa Vincit, joka on valittu niin Suomen kuin Euroopan parhaaksi työpaikaksi Great Place to Work -kisassa. Moni lie kuullut Vincitistä nimenomaan ensimmäisen kerran työntekijöihinsä panostavana organisaationa, ei niinkään ohjelmistotalona.
Kyse loppujen lopuksi on siitä, että työnantajamielikuva ei voi elää itsekseen omaa elämäänsä, vaan se on tiukasti kiinni yrityksen kokonaisbrändissä. Avainsana tässä liittyykin ”kokonaisuuteen”; tutkitusti työnantajamielikuva ja yritysbrändi kaupallisessa mielessä korreloivat keskenään voimakkaasti, joka ei liene yllätys. Mutta miten tätä kokonaisuutta johdetaan? Voisiko työnantajamielikuvan kehittämisen tavoitteista ammentaa tosissaan myös kokonaisbrändin rakentamiseen? Miettiä aidosti millainen brändimme on niin kuluttajan kuin kiinnostavien osaajien näkökulmasta. Ja muistaa että yrityksellä on käytössään yhteiset resurssit brändin rakentamiseen ja radikaalisti tiivistää yhteistyötä eri yksiköiden välillä?
Työntekijälähettilyydestä on kuhistu viime vuosina paljon, ja sitä on soviteltu myös liimaksi HR:n, viestinnän ja markkinoinnin välille, koska se ajaa kaikkien intressejä. Se tietenkin kuulostaa mahtavalta unelmalta, että työntekijät luovat ja ylläpitävät omien kanaviensa välityksellä niin supermielenkiintoista brändiä, ettei siihen juuri tarvita panoksia tai ohjausta. Totuus harvoin muistuttaa tätä unelmaa. Kasvollinen markkinointi ja palvelu eli omien tekijöiden esiintuonti on kuitenkin omiaan pehmentämään ja inhimillistämään brändimielikuvaa. Hyvä esimerkki tästä on Verohallinto, jonka brändimielikuva on mennyt kaikissa ulottuvuuksissaan uusiksi viimeisen vuoden aikana kehittyneen somepresenssin ansiosta. Ja ainakin ulkopuolisen silmin näyttää siltä, että asiaa on mietitty kokonaisuutena, ei vain esimerkiksi verotukseen liittyvien seksikkäiden sisältöjen (sic) kautta.
Miten siis edetä? Kun pyrkimyksenä on luoda kokonaisuus, joka vetoaa niin nykyisiin kuin potentiaalisiin asiakkaisiin ja toisaalta alan parhaisiin osaajiin, pitäisi sisäisiä raja-aitoja kaataa, ja saada oikeat ihmiset keskustelemaan ja luomaan yhteisiä tavoitteita budjettisarakkeiden tämänhetkisistä rajoitteista piittaamatta. Jokainen pöytään istuja tuo mukanaan oman näkökulmansa ja erikoisosaamisalueensa, mutta risteyttämällä haaveita, unelmia ja ammattitaidon hedelmiä voi kokonaisbrändistä kasvaa jotain uutta ja uljasta, mahtava menestystarina.
Kirjoittaja Kerttu Takala työskentelee Dinglellä markkinoinnin strategina ja johtaa Dinglen HR-kehitystä.
Dinglen aikaisemmat IABlogikirjoitukset vuonna 2016:
Työntekijälähettiläs luo arvoa itselleen
Tunnistatko asiakkaasi verkosta?
Kantaa ottava Brändi
Median tulevaisuus
11.10.2024
Luovuudella tehokkuutta ulkomainontaan – miksi?
Viime viikon tiistaina järjestimme yhdessä IAB:n kanssa webinaarin, jossa käsiteltiin luovuuden merkitystä ulkomainonnassa. Puhujina olivat Annu Terho (SEK), Ilkka Poutanen (UI) sekä allekirjoittanut.
lue lisää10.10.2024
Konversi0-0ptimistit: Finnkinon leffapeli - Viihdettä ja vaikuttavaa markkinointia
Onko sinun mielestäsi markkinointi muuttunut vaikeaselkoisemmaksi data ja teknologia mössöksi? Ei hätää IAB on rientänyt apuun ja toimii tulkkina, jotta kaikki pysyvät kärryillä. UUTTA! Nyt voit kuuntelun lisäksi myös katsoa IAB videopodcasteja!
lue lisää09.10.2024
IAB Jäsenesittely: Reetta Peltola ja s360
Tässä blogisarjassa tutustumme IAB:n uusiin jäseniin hieman paremmin! Nyt on vuorossa Reetta Peltola ja s360
lue lisää03.10.2024
Markkinapulssi ennakoi digimainonnan määrän kasvavan loppuvuoden aikana
IAB Finlandin uusi kvartaaleittain tehtävä digimarkkinapulssi kertoo Suomen digimarkkinan suhtautuvan lähitulevaisuuteen posititivisesti. Asteikolla 0 - 100 raportoitava yleisindeksi päätyi lukemaan 63, joka tarkoittaa selvästi positiivista tulosta. Suomen digimarkkinan kasvun odotetaan nopeutuvan vuoden kolmannen kvartaalin aikana. Tutkimus tehtiin elokuussa 2024 ensimmäistä kertaa ja se keräsi 174 vastaajaa tasaisesti niin julkaisijoiden, toimistojen ja mainostajien parissa. Pulssikyselyn seuraava tiedonkeruu alkaa marraskuussa.
lue lisää