
Evästesuostumusten lyhyt oppimäärä
Olli Valtanen Dagmarilta avaa blogipostauksessaan evästesuostumuksien taustaa ja mitä suostumusten hallinta käytännössä tarkoittaa. Evästesuostumukset on aiheena kieltämättä monimutkainen, mutta myös mielenkiintoinen kokonaisuus!
Teksti käsittelee aihetta yleisellä tasolla, eikä sitä voi pitää juridisena tulkintana lainsäädännöstä tai viranomaisen määräyksistä.
Taustaa
GDPR
Ehkä hieman ironisestikin heti GDPR:n jälkeen merkittävä määrä suostumuksen hallinta -alustoista (Consent Management Platform; tai CMP) otettiin käyttöön Euroopan ulkopuolella (ennen kaikkea Yhdisvalloissa). Tämän lisäksi monet mainos- ja datarahalla liiketoimintaansa pyörittävät mediat estivät kokonaan pääsyn verkkosivustoilleen Euroopasta. Amerikkalaisen GDPR-tulkinnan mukaan evästeet vaativat siis aktiivisen suostumuksen antamisen.
Euroopan sisällä näimme paljon erilaisia tulkintoja tietosuoja-asetuksesta ja eri toimijoilla oli, ja on edelleenkin, värikkäitä ratkaisuja mitä tulee suostumusten hallintaan. Toiset kysyvät suostumuksen jopa yksittäisen evästeen tasolla, toiset puolestaan eivät kysy lainkaan.
Case Planet49
GDPR:n siirtymäajan päättymisestä ehti kulua n. 1,5 vuotta ennen kuin yhteinen käsitys suostumuksista alkoi muodostua.
Lokakuussa 2019 saatiin paljon julkisuutta saanut Planet49 -ennakkotapaus evästekäytänteissä, kun EU-tuomioistuin linjasi seuraavasti: Evästeiden tallentaminen edellyttää internetkäyttäjien aktiivista suostumusta. EU-Tuomioistuin ei hyväksynyt valmiiksi rastitettua ruutua EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimuksien mukaiseksi.
Viimeistään tapauksen myötä suostumuksenhallintatyökalut (CMP:t) ovat alkaneet yleistyä Euroopassa.
Vaikutukset Suomessa
Pian Planet49 -ennakkotapauksen mukaan Traficom (joka valvoo lakia sähköisen viestinnän palveluista) antoi kannanoton aiheeseen: Evästeisiin voidaan jatkossakin antaa suostumus selainasetusten kautta.
Traficomin tulkinnan mukaan selainasetukset olivat siis riittävä signaali suostumuksen antamiseen, mutta korosti informoinnin ja läpinäkyvyyden merkitystä: Evästeistä tulee informoida käyttäjiä selkeästi ja kattavasti.
Tässä todellisuudessa suomalaiset verkkopalvelut ovat eläneet toukokuuhun 2020 asti, kunnes Apulaistietosuojavaltuutettu määräsi yrityksen muuttamaan tapaa, jolla se pyytää suostumusta evästeiden käyttöön.
Vaikka päätökseen voi hakea vielä muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen (eli päätös ei ole vielä lainvoimainen), on nähtävissä, että CMP:t tulevat yleistymään myös suomalaisilla verkkosivuilla.
Suostumusten hallinta käytännössä
Miten niitä suostumuksia sitten pitäisi kysellä?
Aiheen monimutkaisuus ja tulkinnanvaraisuus on vahvasti ajanut internetiä siihen pisteeseen, että yhtä yhtenäistä tapaa käsitellä suostumuksia ei ole vielä olemassa. IAB:n TCF2.0 pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen luomalla standardeja siihen, mihin käyttötarkoituksiin suostumuksia kysytään ja miten käyttäjän valinnat vaikuttavat markkinointityökalujen toimintaan.
”Ontot suostumukset”
Yksi sekavan tilanteen outouksista on ns. ontot suostumukset. Yllättävänkin usein internetissä törmää verkkosivustoihin, jotka käyttöliittymässä kyllä kysyvät suostumuksia – mutta konepellin alla tallentavat markkinointievästeitä käyttäjän valinnoista huolimatta. Useimmissa tapauksissa kyseessä on virheellisestä CMP-työkalun implementoinnista; käyttöönotossa piilee yleensä muitakin työvaiheita javascript-tagin asentamisen & lisenssimaksun maksamisen lisäksi.
Verkkopalvelun omistaja ei välttämättä itsekään tiedä mitä kaikkia evästeitä sivusto tallentaa käyttäjien selaimille. Evästeet, jotka tallennetaan esim. sivuston etusivulla eivät välttämättä kerro koko totuutta – alasivuilla piilevät kolmannen osapuolen resurssit (esim. some-upotukset tai vaikka kehittäjän valitsemat koodikirjastot) saattavat asentaa kolmannen osapuolen evästeitä käyttäjän selaimiin. Tämä tekee auditoinnista erityisen työlästä suuremmilla sivustoilla.
Onttoihin suostumuksiin voidaan laskea myös jotkut ”Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön” -kaltaiset informaatiolaatikot. Valitettavan useissa tapauksissa markkinointievästeet ovat tallentuneet jo ennen, kuin käyttäjä on edes nähnyt ko. ilmoitusta, eikä käyttäjä voi oikeasti vaikuttaa oman datan tallentumiseen. Tässäkin on yleensä kyse huolimattomasta implementoinnista.
Google Analytics todennäköisenä sudenkuoppana
Usein CMP:ssa evästeet kategorisoidaan käyttötapausten perusteella. On välttämättömiä evästeitä, toiminnallisia evästeitä, analytiikkaevästeitä ja some-/markkinointievästeitä yms.
Yksi helppo virheen paikka tässä jaottelussa on käsitellä Google Analyticsin evästeitä ainoastaan analytiikkatarkoituksissa. Tänä päivänä GA:n dataa viedään usein myös Google Adsin käyttöön – tästä yleisinä esimerkkinä mm. tavoitteet tai ecommerce-ostotapahtumat.
Google Analytics ei siis välttämättä kerää dataa ainoastaan analytiikkatarkoituksiin vaan CMP:n implementoijan kannattaa ottaa huomioon myös mahdolliset markkinoinnilliset tarkoitusperät.
---
Evästesuostumukset on aiheena kieltämättä monimutkainen, mutta myös mielenkiintoinen kokonaisuus. Datatekeminen internetissä muuttuu läpinäkyvämmäksi, ja olemmekin jo Dagmarilla auttaneet asiakkaitamme useissa CMP-käyttöönottoon liittyvissä tehtävissä.
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: https://www.dagmar.fi/yhteystiedot/
Olli Valtanen, Digital Solutions Specialist, työskentelee Dagmar Drive -yksikössä markkinointiteknologioiden parissa. Web-kehittäjätaustainen markkinointikonsultti, joka on erikoistunut oman datan hyödyntämiseen sekä ostetuissa että omistetuissa kanavissa.
22.09.2023
Digitaalisen audiomainonnan markkina kasvaa Suomessa: Estimaatti näyttää jopa 27% kasvua
IAB Finland on jälleen kerran estimoinut digitaalisen audiomainonnan markkinaa Suomessa. Vuonna 2022 digiaudion kokonaismarkkinan arvo on noin 7,1 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 27% kasvua verrattuna vuoteen 2021. Digitaalisen audion markkina-arvio vuonna 2021 oli oli 5,6 miljoonaa euroa.
lue lisää13.09.2023
Vaikuttajamarkkinoinnin pulssikysely: Vaikuttajamarkkinoinnin onnistumisen keskiössä arvopohjainen yhteistyö - vastuullisuus ja inhimillisyys korostuvat
Vaikuttajamarkkinoinnin hyödyntäminen osana yrityksen tai organisaation muuta markkinointia ja viestintää on monipuolistunut ja käsiteltävät teemat ovat laajentuneet. Vaikuttajamarkkinointi nähdään nykyään myös merkittävänä vastuullisuusviestinnän keinona ja yritykset etsivät yhteistyökumppaniksi vaikuttajia, jotka jakavat samanlaiset arvot ja näkemykset.
lue lisää30.08.2023
IAB Finlandin datatyöryhmä kysyi alkuvuodesta markkinasta vuoden 2023 panostuskohteita
Kyselyllä halusimme selvittää, markkinointianalytiikan kontekstissa, mihin organisaatiot tulevat panostamaan vuonna 2023. Vastauksia tähän lyhyeen kyselyyn saatiin yhteensä 90 kappaletta, mainostajien edustaessa suurinta ryhmää (noin 41 %). Selvästi tärkeimmäksi panostuskohteeksi nousi vastauksissa ensimmäisen osapuolen data eli 1st party data.
lue lisää30.06.2023
Kun kaupan media kohtasi markkinan
Kaupan media on tullut Suomeen lumipalloefektin lailla maailmalla alkaneen trendin voimasta. Yhtäkkiä suomalaisten markkinointipäälliköiden sekä mediasuunnittelijoiden työpöydällä on tämä uusi, myös retail mediaksi kutsuttu kokonaisuus, joka monelle herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
lue lisää