Icon
Asiakkaiden ja osaajien houkuttelu – jaettu missio? IABlogi

Asiakkaiden ja osaajien houkuttelu – jaettu missio?

08.09.2016 | Dingle Oy

Kuka sinun yrityksessäsi pitää huolta työnantajamielikuvasta? Kenties HR? Tai ylin johto? Markkinointi? Kaikki työntekijät? Ei kukaan, etenkin kun yt-sesonki on taas alkamassa?

Työnantajamielikuva vilahtelee usein sivulauseessa, kun keskustelee yrityksen markkinoinnista tai viestinnästä vastaavien tahojen kanssa yrityksen tunnettuudesta, näkyvyydestä ja brändistä. Usein siinä sivulauseessa todetaan, että meillä HR vastaa Linkedinistä ja noista rekryistä, ja niin onhan meillä myös tuota työntekijälähettilyyttäkin vähän kokeiltu tai ainakin harkittu. Nyt nokkela tietenkin kysyy, miksi markkinoinnin tai viestinnänkään pitäisi edes murehtia työnantajamielikuvasta?

Mitä konservatiivisempi organisaatio kyseessä, sitä todennäköisemmin tämä työnantajamielikuva on jätetty HR:n heiniksi. HR yrittää sitten raapia markkinoinnin ja viestintäosaston ovia ja pyytää käsipareja ja budjettia työnantajamielikuvan kehittämiseen, jotta sitä edistettäisiin muullakin tavoin kuin maksetulla työpaikkailmoituksella Oikotiellä tai vastaavissa palveluissa. Pitäisikö työnantajamielikuvan kuitenkin olla osa laajemmin yrityksen kokonaisvaltaista brändiä ja perustua yhteiseen käsitykseen miksi tämä kotipesämme tarjoaa paitsi parasta palvelua ja loistavimpia tuotteita, myös himoittavimpia pestejä Suomen parhaassa työpaikassa? Tai maailman parhaassa? Toimialoilla, joissa hyvistä tekijöistä tapellaan tosissaan, tämä asia on jo arkipäivää. Esimerkkinä eturintamasta mainittakoon vaikkapa Vincit, joka on valittu niin Suomen kuin Euroopan parhaaksi työpaikaksi Great Place to Work -kisassa. Moni lie kuullut Vincitistä nimenomaan ensimmäisen kerran työntekijöihinsä panostavana organisaationa, ei niinkään ohjelmistotalona.

Kyse loppujen lopuksi on siitä, että työnantajamielikuva ei voi elää itsekseen omaa elämäänsä, vaan se on tiukasti kiinni yrityksen kokonaisbrändissä. Avainsana tässä liittyykin ”kokonaisuuteen”; tutkitusti työnantajamielikuva ja yritysbrändi kaupallisessa mielessä korreloivat keskenään voimakkaasti, joka ei liene yllätys. Mutta miten tätä kokonaisuutta johdetaan? Voisiko työnantajamielikuvan kehittämisen tavoitteista ammentaa tosissaan myös kokonaisbrändin rakentamiseen? Miettiä aidosti millainen brändimme on niin kuluttajan kuin kiinnostavien osaajien näkökulmasta. Ja muistaa että yrityksellä on käytössään yhteiset resurssit brändin rakentamiseen ja radikaalisti tiivistää yhteistyötä eri yksiköiden välillä?

Työntekijälähettilyydestä on kuhistu viime vuosina paljon, ja sitä on soviteltu myös liimaksi HR:n, viestinnän ja markkinoinnin välille, koska se ajaa kaikkien intressejä. Se tietenkin kuulostaa mahtavalta unelmalta, että työntekijät luovat ja ylläpitävät omien kanaviensa välityksellä niin supermielenkiintoista brändiä, ettei siihen juuri tarvita panoksia tai ohjausta. Totuus harvoin muistuttaa tätä unelmaa. Kasvollinen markkinointi ja palvelu eli omien tekijöiden esiintuonti on kuitenkin omiaan pehmentämään ja inhimillistämään brändimielikuvaa. Hyvä esimerkki tästä on Verohallinto, jonka brändimielikuva on mennyt kaikissa ulottuvuuksissaan uusiksi viimeisen vuoden aikana kehittyneen somepresenssin ansiosta. Ja ainakin ulkopuolisen silmin näyttää siltä, että asiaa on mietitty kokonaisuutena, ei vain esimerkiksi verotukseen liittyvien seksikkäiden sisältöjen (sic) kautta.

Miten siis edetä? Kun pyrkimyksenä on luoda kokonaisuus, joka vetoaa niin nykyisiin kuin potentiaalisiin asiakkaisiin ja toisaalta alan parhaisiin osaajiin, pitäisi sisäisiä raja-aitoja kaataa, ja saada oikeat ihmiset keskustelemaan ja luomaan yhteisiä tavoitteita budjettisarakkeiden tämänhetkisistä rajoitteista piittaamatta. Jokainen pöytään istuja tuo mukanaan oman näkökulmansa ja erikoisosaamisalueensa, mutta risteyttämällä haaveita, unelmia ja ammattitaidon hedelmiä voi kokonaisbrändistä kasvaa jotain uutta ja uljasta, mahtava menestystarina.

Kirjoittaja Kerttu Takala työskentelee Dinglellä markkinoinnin strategina ja johtaa Dinglen HR-kehitystä.

Dinglen aikaisemmat IABlogikirjoitukset vuonna 2016:

Työntekijälähettiläs luo arvoa itselleen
Tunnistatko asiakkaasi verkosta?
Kantaa ottava Brändi
Median tulevaisuus

08.12.2022

IAB Studio: Brand Safety - Miten pitää brändi turvassa?

IAB Studio jaksot ovat napostelupituisia podcast jaksoja päivän polttavista aiheista ja tällä kertaa meillä on studiossa Pasin kanssa Maarit Ruuth MTV:ltä, Jaakko Haarala DoubleVerifyltä ja Hanna Vierikko Sanomalta. Tässä jaksossa Pasi, Maarit, Hanna ja Jaakko keskustelevat Brand safetysta eli turvallisesta brändiympäristöstä mainonnassa.

lue lisää

07.12.2022

Verkkomainonnan määrä jatkaa kasvu-uralla

Verkkomainonnan määrä vuoden 2022 kolmannella kvartaalilla oli ennätyksellisen suuri, noin 173 milj. euroa. Lähes 60 prosenttia mediamainonnasta on jo digitaalista. Vuoden 2021 kolmanteen kvartaaliin verrattuna digimainonta kasvoi 7 %

lue lisää

05.12.2022

Mainostajat vahvasti mukana IAB Finlandin hallituksessa 2023

IAB Finlandin syyskokouksessa 30.11.2022 päätettiin tulevan vuoden painopisteistä ja valittiin yhdistykselle uusi hallitus. Vuonna 2023 IAB Finlandin kattoteema on digimainonnan vastuullisuus ja IAB:n kaksitoistahenkisessä hallituksessa on medioiden sekä palveluntarjoajien lisäksi mukana ennätysmäärä mainostajia.

lue lisää

18.11.2022

Videomainonnalla menee kovaa Euroopassa ja Suomessa

IAB Europe julkaisee vuosittain AdEx Bencmark raportin, joka mittaa ja arvioi Euroopan digitaalisen mainonnan panostuksia kattaen kaikkiaan 28 eri markkinaa. Tästä täydessä AdEx raportissa kuvataan eri formaattien ja kanavien vaikutukset Euroopan digitaaliseen mainontaan, joka päätyi 30,5 prosentin vuotuiseen kasvuun vuonna 2021. Euroopan koko digitaalisen mainonnan panostukset olivat vuonna 2021 92 miljardia euroa.

lue lisää