Icon
Asiakkaiden ja osaajien houkuttelu – jaettu missio? Uutiset & blogi

Asiakkaiden ja osaajien houkuttelu – jaettu missio?

08.09.2016 | Dingle Oy

Kuka sinun yrityksessäsi pitää huolta työnantajamielikuvasta? Kenties HR? Tai ylin johto? Markkinointi? Kaikki työntekijät? Ei kukaan, etenkin kun yt-sesonki on taas alkamassa?

Työnantajamielikuva vilahtelee usein sivulauseessa, kun keskustelee yrityksen markkinoinnista tai viestinnästä vastaavien tahojen kanssa yrityksen tunnettuudesta, näkyvyydestä ja brändistä. Usein siinä sivulauseessa todetaan, että meillä HR vastaa Linkedinistä ja noista rekryistä, ja niin onhan meillä myös tuota työntekijälähettilyyttäkin vähän kokeiltu tai ainakin harkittu. Nyt nokkela tietenkin kysyy, miksi markkinoinnin tai viestinnänkään pitäisi edes murehtia työnantajamielikuvasta?

Mitä konservatiivisempi organisaatio kyseessä, sitä todennäköisemmin tämä työnantajamielikuva on jätetty HR:n heiniksi. HR yrittää sitten raapia markkinoinnin ja viestintäosaston ovia ja pyytää käsipareja ja budjettia työnantajamielikuvan kehittämiseen, jotta sitä edistettäisiin muullakin tavoin kuin maksetulla työpaikkailmoituksella Oikotiellä tai vastaavissa palveluissa. Pitäisikö työnantajamielikuvan kuitenkin olla osa laajemmin yrityksen kokonaisvaltaista brändiä ja perustua yhteiseen käsitykseen miksi tämä kotipesämme tarjoaa paitsi parasta palvelua ja loistavimpia tuotteita, myös himoittavimpia pestejä Suomen parhaassa työpaikassa? Tai maailman parhaassa? Toimialoilla, joissa hyvistä tekijöistä tapellaan tosissaan, tämä asia on jo arkipäivää. Esimerkkinä eturintamasta mainittakoon vaikkapa Vincit, joka on valittu niin Suomen kuin Euroopan parhaaksi työpaikaksi Great Place to Work -kisassa. Moni lie kuullut Vincitistä nimenomaan ensimmäisen kerran työntekijöihinsä panostavana organisaationa, ei niinkään ohjelmistotalona.

Kyse loppujen lopuksi on siitä, että työnantajamielikuva ei voi elää itsekseen omaa elämäänsä, vaan se on tiukasti kiinni yrityksen kokonaisbrändissä. Avainsana tässä liittyykin ”kokonaisuuteen”; tutkitusti työnantajamielikuva ja yritysbrändi kaupallisessa mielessä korreloivat keskenään voimakkaasti, joka ei liene yllätys. Mutta miten tätä kokonaisuutta johdetaan? Voisiko työnantajamielikuvan kehittämisen tavoitteista ammentaa tosissaan myös kokonaisbrändin rakentamiseen? Miettiä aidosti millainen brändimme on niin kuluttajan kuin kiinnostavien osaajien näkökulmasta. Ja muistaa että yrityksellä on käytössään yhteiset resurssit brändin rakentamiseen ja radikaalisti tiivistää yhteistyötä eri yksiköiden välillä?

Työntekijälähettilyydestä on kuhistu viime vuosina paljon, ja sitä on soviteltu myös liimaksi HR:n, viestinnän ja markkinoinnin välille, koska se ajaa kaikkien intressejä. Se tietenkin kuulostaa mahtavalta unelmalta, että työntekijät luovat ja ylläpitävät omien kanaviensa välityksellä niin supermielenkiintoista brändiä, ettei siihen juuri tarvita panoksia tai ohjausta. Totuus harvoin muistuttaa tätä unelmaa. Kasvollinen markkinointi ja palvelu eli omien tekijöiden esiintuonti on kuitenkin omiaan pehmentämään ja inhimillistämään brändimielikuvaa. Hyvä esimerkki tästä on Verohallinto, jonka brändimielikuva on mennyt kaikissa ulottuvuuksissaan uusiksi viimeisen vuoden aikana kehittyneen somepresenssin ansiosta. Ja ainakin ulkopuolisen silmin näyttää siltä, että asiaa on mietitty kokonaisuutena, ei vain esimerkiksi verotukseen liittyvien seksikkäiden sisältöjen (sic) kautta.

Miten siis edetä? Kun pyrkimyksenä on luoda kokonaisuus, joka vetoaa niin nykyisiin kuin potentiaalisiin asiakkaisiin ja toisaalta alan parhaisiin osaajiin, pitäisi sisäisiä raja-aitoja kaataa, ja saada oikeat ihmiset keskustelemaan ja luomaan yhteisiä tavoitteita budjettisarakkeiden tämänhetkisistä rajoitteista piittaamatta. Jokainen pöytään istuja tuo mukanaan oman näkökulmansa ja erikoisosaamisalueensa, mutta risteyttämällä haaveita, unelmia ja ammattitaidon hedelmiä voi kokonaisbrändistä kasvaa jotain uutta ja uljasta, mahtava menestystarina.

Kirjoittaja Kerttu Takala työskentelee Dinglellä markkinoinnin strategina ja johtaa Dinglen HR-kehitystä.

Dinglen aikaisemmat IABlogikirjoitukset vuonna 2016:

Työntekijälähettiläs luo arvoa itselleen
Tunnistatko asiakkaasi verkosta?
Kantaa ottava Brändi
Median tulevaisuus

IABlogin Facebook kommentit

Uutiset
IAB Finland – Uusi hallitus ja painopisteet vuodelle 2022

IAB Finlandin syyskokouksessa 25.11.2021 esiteltiin ensi vuoden painopisteet ja valittiin uusi hallitus. Vuonna 2022 IAB Finland painottaa toiminnassaan digitaalista liiketoimintaa, osaamista ja ymmärrystä sekä kohdentamista ja mittaamista. IAB Finlandin Industry Partner -jäseninä hallitukseen valittiin vuosiksi 2022 - 2023 Adform Software Finland, Alma Media, Sanoma ja SOK Media. Hallitukseen valittiin myös Dagmar ja TietoEVRY.

lue lisää

26.11.2021

IAB Finland – Uusi hallitus ja painopisteet vuodelle 2022

IAB Finlandin syyskokouksessa 25.11.2021 esiteltiin ensi vuoden painopisteet ja valittiin uusi hallitus. Vuonna 2022 IAB Finland painottaa toiminnassaan digitaalista liiketoimintaa, osaamista ja ymmärrystä sekä kohdentamista ja mittaamista. IAB Finlandin Industry Partner -jäseninä hallitukseen valittiin vuosiksi 2022 - 2023 Adform Software Finland, Alma Media, Sanoma ja SOK Media. Hallitukseen valittiin myös Dagmar ja TietoEVRY.

lue lisää

29.10.2021

Kohdennettu mainonta avoimen internetin mahdollistajana

Datakohdennettu mainonta huolestuttaa samalla kuluttajia ja lainsäätäjiä, mutta tuo myös merkittäviä etuja julkaisijoille mahdollistaen mediatilan kaupallistamisen eri kohderyhmien avulla. Liioittelematta voi todeta kohdennetun mainonnan rahoittavan avoimen internetin.

lue lisää

22.09.2021

Verkkomainonnan määrä ennätyksellisen korkealla vuoden toisella kvartaalilla

Verkkomainonnan määrä vuoden 2021 toisella kvartaalilla oli 154 milj. euroa ja lähes puolet (49 %) mediamainonnasta oli digitaalista. Kaikki digimainonnan momentit kasvoivat huomattavasti vuoden takaiseen verrattuna, jolloin tosin pandemia laski myös digimainonnan määrää.

lue lisää

26.08.2021

Traficomin uusi evästeohjeistus on asettamassa haasteita digimarkkinalle

Uusi linjaus on suuri muutos aiempaan kansalliseen tulkintaan. IAB Finland antoi lausuntonsa evästesuositusluonnoksesta, koska se näyttää haastavan evästesuostumuksen pyytämiseen liittyviä vakiintuneita standardeja.

lue lisää