Icon
Asiakkaiden ja osaajien houkuttelu – jaettu missio? Uutiset & blogi

Asiakkaiden ja osaajien houkuttelu – jaettu missio?

08.09.2016 | Dingle Oy

Kuka sinun yrityksessäsi pitää huolta työnantajamielikuvasta? Kenties HR? Tai ylin johto? Markkinointi? Kaikki työntekijät? Ei kukaan, etenkin kun yt-sesonki on taas alkamassa?

Työnantajamielikuva vilahtelee usein sivulauseessa, kun keskustelee yrityksen markkinoinnista tai viestinnästä vastaavien tahojen kanssa yrityksen tunnettuudesta, näkyvyydestä ja brändistä. Usein siinä sivulauseessa todetaan, että meillä HR vastaa Linkedinistä ja noista rekryistä, ja niin onhan meillä myös tuota työntekijälähettilyyttäkin vähän kokeiltu tai ainakin harkittu. Nyt nokkela tietenkin kysyy, miksi markkinoinnin tai viestinnänkään pitäisi edes murehtia työnantajamielikuvasta?

Mitä konservatiivisempi organisaatio kyseessä, sitä todennäköisemmin tämä työnantajamielikuva on jätetty HR:n heiniksi. HR yrittää sitten raapia markkinoinnin ja viestintäosaston ovia ja pyytää käsipareja ja budjettia työnantajamielikuvan kehittämiseen, jotta sitä edistettäisiin muullakin tavoin kuin maksetulla työpaikkailmoituksella Oikotiellä tai vastaavissa palveluissa. Pitäisikö työnantajamielikuvan kuitenkin olla osa laajemmin yrityksen kokonaisvaltaista brändiä ja perustua yhteiseen käsitykseen miksi tämä kotipesämme tarjoaa paitsi parasta palvelua ja loistavimpia tuotteita, myös himoittavimpia pestejä Suomen parhaassa työpaikassa? Tai maailman parhaassa? Toimialoilla, joissa hyvistä tekijöistä tapellaan tosissaan, tämä asia on jo arkipäivää. Esimerkkinä eturintamasta mainittakoon vaikkapa Vincit, joka on valittu niin Suomen kuin Euroopan parhaaksi työpaikaksi Great Place to Work -kisassa. Moni lie kuullut Vincitistä nimenomaan ensimmäisen kerran työntekijöihinsä panostavana organisaationa, ei niinkään ohjelmistotalona.

Kyse loppujen lopuksi on siitä, että työnantajamielikuva ei voi elää itsekseen omaa elämäänsä, vaan se on tiukasti kiinni yrityksen kokonaisbrändissä. Avainsana tässä liittyykin ”kokonaisuuteen”; tutkitusti työnantajamielikuva ja yritysbrändi kaupallisessa mielessä korreloivat keskenään voimakkaasti, joka ei liene yllätys. Mutta miten tätä kokonaisuutta johdetaan? Voisiko työnantajamielikuvan kehittämisen tavoitteista ammentaa tosissaan myös kokonaisbrändin rakentamiseen? Miettiä aidosti millainen brändimme on niin kuluttajan kuin kiinnostavien osaajien näkökulmasta. Ja muistaa että yrityksellä on käytössään yhteiset resurssit brändin rakentamiseen ja radikaalisti tiivistää yhteistyötä eri yksiköiden välillä?

Työntekijälähettilyydestä on kuhistu viime vuosina paljon, ja sitä on soviteltu myös liimaksi HR:n, viestinnän ja markkinoinnin välille, koska se ajaa kaikkien intressejä. Se tietenkin kuulostaa mahtavalta unelmalta, että työntekijät luovat ja ylläpitävät omien kanaviensa välityksellä niin supermielenkiintoista brändiä, ettei siihen juuri tarvita panoksia tai ohjausta. Totuus harvoin muistuttaa tätä unelmaa. Kasvollinen markkinointi ja palvelu eli omien tekijöiden esiintuonti on kuitenkin omiaan pehmentämään ja inhimillistämään brändimielikuvaa. Hyvä esimerkki tästä on Verohallinto, jonka brändimielikuva on mennyt kaikissa ulottuvuuksissaan uusiksi viimeisen vuoden aikana kehittyneen somepresenssin ansiosta. Ja ainakin ulkopuolisen silmin näyttää siltä, että asiaa on mietitty kokonaisuutena, ei vain esimerkiksi verotukseen liittyvien seksikkäiden sisältöjen (sic) kautta.

Miten siis edetä? Kun pyrkimyksenä on luoda kokonaisuus, joka vetoaa niin nykyisiin kuin potentiaalisiin asiakkaisiin ja toisaalta alan parhaisiin osaajiin, pitäisi sisäisiä raja-aitoja kaataa, ja saada oikeat ihmiset keskustelemaan ja luomaan yhteisiä tavoitteita budjettisarakkeiden tämänhetkisistä rajoitteista piittaamatta. Jokainen pöytään istuja tuo mukanaan oman näkökulmansa ja erikoisosaamisalueensa, mutta risteyttämällä haaveita, unelmia ja ammattitaidon hedelmiä voi kokonaisbrändistä kasvaa jotain uutta ja uljasta, mahtava menestystarina.

Kirjoittaja Kerttu Takala työskentelee Dinglellä markkinoinnin strategina ja johtaa Dinglen HR-kehitystä.

Dinglen aikaisemmat IABlogikirjoitukset vuonna 2016:

Työntekijälähettiläs luo arvoa itselleen
Tunnistatko asiakkaasi verkosta?
Kantaa ottava Brändi
Median tulevaisuus

IABlogin Facebook kommentit

BLOGI
Digimainonnan määrä Euroopassa +11% kasvussa 2023

IAB Europe julkaisi 12.6.2024 AdEx-yhteenvetoraportin digitaalisen mediamainonnan määrästä Euroopassa vuonna 2023. 63 % kaikesta Euroopan mediamainonnasta oli digitaalista ja digimainonnan määrä kasvoi 11,1 % vuoteen 2022 verrattuna. Digimainonnan kokonaisvolyymi Euroopassa oli vuonna 2023 lähes 97 miljardia euroa. AdEx-tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin 29 Euroopan maassa.

lue lisää

18.06.2024

Digimainonnan määrä Euroopassa +11% kasvussa 2023

IAB Europe julkaisi 12.6.2024 AdEx-yhteenvetoraportin digitaalisen mediamainonnan määrästä Euroopassa vuonna 2023. 63 % kaikesta Euroopan mediamainonnasta oli digitaalista ja digimainonnan määrä kasvoi 11,1 % vuoteen 2022 verrattuna. Digimainonnan kokonaisvolyymi Euroopassa oli vuonna 2023 lähes 97 miljardia euroa. AdEx-tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin 29 Euroopan maassa.

lue lisää

10.06.2024

Digitaalinen audiomainonta vahvalla kasvu-uralla - kokonaismarkkina jo 9,3 mijoonaa euroa

IAB Finlandin digitaalisen audiomainonnan työryhmän toteuttaman estimaatin mukaan digiaudiomainonnan määrä vuonna 2023 oli 9,3 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa yli 30 % kasvua vuoteen 2022 verrattuna. Vuonna 2022 markkina-arvio oli 7,1 miljoonaa euroa. Digitaalinen audiomainonta, mukaan lukien podcastit ja muut digitaalisen audion alustat, on nousemassa yhä keskeisempään rooliin mainosmaailmaa. Suomessa kasvun myötä toimijoiden odotetaan investoivan yhä enemmän sektoriin tulevina vuosina.

lue lisää

23.05.2024

Verkkomainonta vuoden 2023 tasolla

Verkkomainonnan määrä vuoden 2024 ensimmäisellä kvartaalilla oli noin 164 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 vastaavaan kvartaaliin verrattuna digimainonnan määrä laski muutaman prosentin kymmenesosan. Verkkomainonnan osuus kaikesta mediamainonnasta jatkaa kasvua, ollen Q1/2024 aikana 57 %.

lue lisää

16.05.2024

Vaikuttajamarkkinoinnin määrä 7 % kasvussa vuonna 2023

IAB Finlandin ja vaikuttajatoimistojen yhteisen selvityksen perusteella vaikuttajamarkkinoinnin kokonaismarkkina Suomessa vuonna 2023 oli 56,1 miljoonaa euroa. Vuoteen 2022 verrattuna kasvua oli noin 7 %.

lue lisää