Tv-inventaarien kehittäjät ja haastajat
Liikkuvan kuvan markkinoiden kehitys Facebookissa ja YouTubessa
Liikkuvan kuvan markkinoiden kehityksestä puhuttaessa huomion keskipisteeseen nostetaan yleensä perinteisten lineaaristen tv-toimijoiden ja Netflixin kaltaisten suoratoistopalveluiden välinen kilpailu. Sen sijaan sosiaalisen median palvelujen rooli jää tässä mittelössä helposti katveeseen.
Esimerkiksi Facebook on perustanut äskettäin osana Watch-palveluaan videohautomon, johon se on kutsunut tusinan verran erilaisia tuotanto- ja kustannusyhtiöitä kuten BuzzFeedin, Viacomin ja Condé Nestin. Ideana on yhdistää tällaiset toimijat ja kirjava joukko tubettajia, näyttelijöitä ja muita kuuluisuuksia. Facebook on valmis maksamaan julkisuudessa olleiden tietojen mukaan jopa 200 000 dollaria per ohjelma lähinnä USA:n markkinoille suunnatuista short- ja mid-form-tuotannoista.
Toisin kuin Netflix, Facebook ei nimeä näitä videoita Facebook Original -leimalla vaan saa rahansa vastineeksi vain lyhytaikaiset esitysoikeudet, minkä jälkeen tuottajat voivat hyödyntää videoita haluamallaan tavalla muilla alustoilla. Facebook haluaa tällä tavoin motivoida tuottajia tekemään mahdollisimman koukuttavia ja korkealaatuisia videoita, jotka puolestaan vastineeksi sitouttavat katsojia mahdollisimman hyvin Facebookin eri palveluihin.
YouTube on puolestaan erottanut ensi kertaa YouTube TV:n inventaarin sen emopalvelusta. Vielä vuosi sitten se oli vain yksi Google Preferred -kampanjoiden inventaarilähde, mutta nyt sitä tarjotaan USA:ssa mainostajille jo erillisenä. Yksi selkeä tavoite on tarjota mainostilan ostajille ns. cord cutters -kohderyhmää, jota perinteinen tv-inventaari ei enää tavoita. YouTuben suurimpana haasteena on ko. ryhmän skaalaaminen tarpeeksi suureksi suhteessa perinteiseen tv-inventaariin.
Tulevaisuuden näkymät
Perinteisen tv:n ja suoratoistopalvelujen ohella some-palvelut siis yhtäältä hakevat uudenlaisia tuotanto-, mainonta- ja sitouttamiskonsepteja, ja toisaalta pyrkivät haastamaan suoraan perinteisiä tv-toimijoita ja heidän inventaarejaan. Vaikka lyhyellä aikavälillä nämä eivät välttämättä heilauta ainakaan Suomen kaltaisen pienen maan markkinatilannetta, jokaisen alan toimijan on kuitenkin syytä seurata kehitystä tarkasti erityisesti pienempien erityisryhmien tavoittamisen osalta.
Jari Muikku

Kirjoittaja on Digital Media Finlandin konsultti
11.09.2026
Q2/2026: Digimainonta kasvoi 8,4 prosenttia – sosiaalisen median videomainonta vahvassa kasvussa
Digimainontaan investoitiin Suomessa vuoden 2026 toisella kvartaalilla 219,1 miljoonaa euroa, mikä on 8,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvua vauhdittivat erityisesti sosiaalisen median mainonta, hakumainonta ja video.
lue lisää08.09.2026
Euroopan digimainonnan markkina kasvoi 131 miljardiin euroon – Suomi jäi kasvusta jälkeen
IAB Europen uusi AdEx Benchmark 2025 -raportti osoittaa, että digimainonta jatkoi vahvaa kasvuaan epävarmasta taloustilanteesta huolimatta. Euroopan markkina kasvoi 10,5 prosenttia ja saavutti 131,1 miljardin euron arvon. Suomessa kasvu jäi vain 1,9 prosenttiin.
lue lisää27.05.2026
Q1/2026: Digimainonnan kasvu jatkuu
Digimainonnan määrä ylsi vuoden 2026 ensimmäisellä kvartaalilla noin 201 miljoonaan euroon, mikä vastaa jo 64 prosenttia koko mainosmarkkinasta. Verkkomainonnan kasvua vauhdittivat erityisesti sosiaalinen media ja hakumainonta.
lue lisää26.05.2026
IAB Finland vahvistaa haku- ja somemainonnan markkinakoon raportointia Suomessa
IAB Finland ja IRM aloittavat yhteistyön, jonka tavoitteena on vahvistaa digitaalisen mainonnan markkinadatan laatua ja luotettavaa raportointia Suomessa.
lue lisää