Mikä ihmeen Growth Hacking?
Growth Hacking eli kasvuhakkerointi on termi, jonka ympärillä on ollut viime vuosina paljon keskustelua. Osa tuntee termin jo entuudestaan ja hyödyntää sitä osana tuloksellista markkinointia, mutta osalle tämä termi hukkuu trendisanojen viidakkoon ja sen luoma potentiaali jää hyödyntämättä. Lyhyesti avattuna Growth Hackingin tarkoitus on tähdätä kohti kasvua.

Kuva: Inturact.com
Growth Hackingin keinovalikoimassa ovat usein tavanomaisesta poikkeavat keinot sekä kombinaatiot esimerkiksi ansaittua mediaa, maksettua mediaa, jatkuvaa testaamista sekä analytiikkaa. Niukkuudella johdetun markkinoinnin lopputulemana on asiakkaiden rakastama tuote, jonka luominen ei perustu pelkkään mutuun, vaan pitkäjänteisen datan, testaamisen ja kehittämisen hyödyntämiseen.
Huomioi nämä, ennenkuin aloitat Growth Hackingin:
Yhteiset tavoitteet
Tavoitteet eivät koske ainoastaan Growth Hackeria, vaan koko organisaatiota. Tavoitteiden tulisi olla liiketoiminnalle aidosti merkittäviä ja yhteydessä strategiaan. Growth Hackingin omistajuus on ensisijaista.
Organisaatiokulttuuri
Growth hacking edellyttää uudenlaista ajattelutapaa. Onnistuakseen Growth Hackingin on oltava osa yrityksen dna:ta ja organisaatiokulttuuria. Hitaat sisäiset prosessit, varmistelut ja hyväksymisten odottelut varmistavat sen, että kulttuuri ei ole valmis Growth Hackingille.
Datalla johdettu asiakasymmärrys
Datalla leikkiminen ei riitä, vaan se on nostettava kaiken keskiöön. Reaaliaikaista käyttäytymisdataa hyödyntämällä rakennetaan parempaa asiakasymmärrystä ja asiakaskokemuksia. Dataa, alustoja ja prosesseja on kyllä saatavilla ihan jokaiselle budjettiin katsomatta, mutta fokus tulisi olla kasvussa ja jatkuvassa asiakaskokemuksen mittaamisessa ja kehittämisessä sekä halussa palvella paremmin kuin kukaan muu.
Growth Hackerit ovat markkinoinnin staroja, joiden rooli liiketoiminnan kasvun ajureina on merkittävä. He ovat luovia, mutta analyyttisia ihmisiä, joiden tehtävänä on luoda uusia kannattavia prosesseja niukoilla resursseilla luovuutta unohtamatta. Yhteistä heille on kiinnostus teknologioita kohtaan, keskeisten markkinointitrendien ymmärrys, kyky hyödyntää dataa jouhevasti sekä kyky tuottaa luovia ratkaisuja niukoilla resursseilla. Yhteistä on myös omistajuus prosessista. He tulevat olemaan tulevaisuuden markkinoinnin kärkinimiä.

Kirjoittaja Taru Laurila toimii Dinglen markkinointipäällikkönä. Hänen intohimonsa ovat elokuvat, vahvat brändit ja markkinoinnin uudet ilmiöt. Tarun löytää Twitteristä nimellä @tarulaurila
Lue myös Tarun aiemmat kirjoitukset:
Kun martech pääsi markkinointijohtajan pöydälle
Kolme kiinnostavaa markkinoinnin ilmiötä juuri nyt
Näin asiakaskokemus mullisti viihdeteollisuuden - Case Netflix
27.05.2026
Q1/2026: Digimainonnan kasvu jatkuu
Digimainonnan määrä ylsi vuoden 2026 ensimmäisellä kvartaalilla noin 201 miljoonaan euroon, mikä vastaa jo 64 prosenttia koko mainosmarkkinasta. Verkkomainonnan kasvua vauhdittivat erityisesti sosiaalinen media ja hakumainonta.
lue lisää26.05.2026
IAB Finland vahvistaa haku- ja somemainonnan markkinakoon raportointia Suomessa
IAB Finland ja IRM aloittavat yhteistyön, jonka tavoitteena on vahvistaa digitaalisen mainonnan markkinadatan laatua ja luotettavaa raportointia Suomessa.
lue lisää27.02.2026
Digitaalisen ulkomainonnan markkinaestimaatti ylsi 66,8 miljoonaan euroon vuonna 2025 – DOOH-mainonnan kasvu jatkuu vahvana
IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän tuoreen arvion mukaan digitaalisen ulkomainonnan (DOOH) markkinan arvo Suomessa nousi vuonna 2025 yhteensä 66,8 miljoonaan euroon. Edellisvuoden 61 miljoonaan euroon verrattuna markkina kasvoi noin 9,5 %.
lue lisää30.01.2026
Mediamainonnan määrä päättyi -0,7 % laskuun vuonna 2025
Mediamainontaan käytettiin yhteensä 1 261 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja mainonnan määrä laski -0,7 % edellisvuoteen verrattuna. Tiedot perustuvat Kantar Median kuukausittaiseen mediaseurantaan sekä vuosittaiseen erillistutkimukseen, jossa yhteistyökumppaneina ovat eri media-alan liitot.
lue lisää