Icon
Johda joukkosi kohti digitaalisuutta ja avoimuutta Markkinaluvut

Johda joukkosi kohti digitaalisuutta ja avoimuutta

24.09.2014

Digitaalisuuden myötä avoimuuden ja yksityisyyden raja on tullut yhä häilyvämmäksi. Kirjoitin muutama viikko sitten siitä, miksi huono johtaja pelkää avointa kommunikaatiota ja siksi myös sosiaalista mediaa. Tällä kertaa mietin, miten voimistaa oman yrityksen kulttuuria sekä muuttaa johtajuutta vastaamaan uusia digitaalisuuden mukanaan tuomia haasteita.

On selvää, että yleisimmät suomalaisten pelkäämät asiat ovat uuden pelko sekä epävarmuus tulevasta ja omasta kyvystämme oppia ja hallita uutta. Siksi johtajan rooli muutoksessa on äärimmäisen tärkeä. Meidän tulee aloittaa muutos kulttuurista. Meidän tulee varmistaa johtoportaan esimerkillä tulevan hyväksyminen, virheet sekä epäonnistuminen.

Yksi kestävän kehityksen perustavista ajatuksista on prosessien dokumentointi. Kestävän kehityksen tehtävänä on varmistaa jatkuva oppiminen, muutosvalmiuden ja prosessien toimivuus sekä pitkällä aikavälillä tuloksekas toiminta. Toinen tekijä muutoksessa on strategiatyö. Strategian perimmäinen tarkoitus on luoda näkemys, johon johdettavat voivat uskoa ja johon he voivat konkreettisesti sitoutua; annetaan siis muutokselle merkitys.

Onnistumisen varmistamiseksi strategiatyössä on hyvä asettaa muutamia tavoiteltavia asioita:
• Organisaation strategia on selkeä ja johdonmukainen
• Organisaation käsitys tulevaisuuden toimintaympäristöstä on jäsentynyt ja selkeästi määritelty
• Yrityksessä on strategisten tavoitteiden saavuttamista kuvaavat tunnusluvut ja mittarit
• Strategian kommunikointi on yrityksessä aktiivista
• Organisaation strategiaprosessi on luonteeltaan osallistava
(Juuti 2006)

Kommunikointi on yrityksessä aktiivista ja läpinäkyvää. Prosessit ovat osallistavia.

Jos mietimme digitaalisuutta, sosiaalista mediaa ja näiden tuomia mahdollisuuksia, voimme todeta, että strategiatyön apuvälineenä mikään ei toimi paremmin kuin nämä skaalautuvat interaktiiviset kanavat. Ensisijainen korjattava jokaiselle meille on oma tahtotasomme. Ilman sitä tulemme epäonnistumaan tehtävässämme johtaa muutosta onnistuneesti. Tästä erinomaisen esimerkin tarjoaa Stockmann. Heille tarjoiltiin tarvittava tieto hopealautasella. Heidän ongelmiaan pohdittiin avoimesti, heitä opastettiin ja vain yksi asia esti muutoksen: johdon tahtotaso sitoutua muutokseen.

Ilman tahtoa ei ole johtajuutta ja ilman johtajuutta ei ole muutosta!

Miten tämä sitten tehdään käytännössä?

Tuloksellisessa viestinnässä meidän tulee kaivaa vanhat missiot ja visiot pöytälaatikosta ja käyttää niitä uuden strategian luomisessa. Vain siten saamme aikaan tuloksia. Vain siten sitoutamme johdettavat oman toiminnan kehittämiseen ja muutokseen. Vain siten voimme onnistua!

Mirja Antila 2013


Kaiken avain on strategian johtaminen tulevaisuuden tekemisessä. Yrityksenä ja tekijöinä voimme valita kolmesta suunnasta.

Voimme olla reaktiivisia, jolloin suhtautumisemme tulevaisuuteen on hyvin passiivista. Emme ole siis itse vastuussa tulevaisuudesta tai tuloksista ja strateginen liikkumavara on erittäin vähäistä, jolloin sitoutuminen ja osallistaminen on vaikeaa.

Toisena vaihtoehtona on sopeutuminen ympärillämme tapahtuvaan murrokseen ja muutokseen. Suhtautuminen tulevaisuuteen on aktiivisempaa ja strategista liikkumavaraa on säädelty. Sopeutuminen altistaa vieläkin ulkoisille tekijöille, jolloin muutoshalukkuus ja muutokseen sitoutuminen voi ailahdella voimakkaasti.

Parhaan tuloksen saamme sitomalla yrityksen ja sen tekijät aktiiviseen tulevaisuuden tekemiseen. Strategia on kirjattu, mittarit on asetettu ja visio sekä missio tukevat tekemistä. Kommunikaatiolle on määritelty selkeä rooli ja kommunikaatio on avointa. Päätöksentekoon sitoutetaan ja siihen annetaan mahdollisuus. Näkemysvaje organisaatiossa on näin minimoitu ja jokaisen tason tekijät tuntevat arvonsa ja he ovat osaltaan vastuussa tuloksekkaasta tekemisestä.

Aktiivisessa tekemisessä strateginen liikkumavara on suurta, jolloin yritys on agiili ja muutosvoimainen. Ota siis haaste vastaan ja kehitä strategia digitaalisuuden potentiaalin konkretisoinniksi. Näin olet askeleen edellä kilpailijoitasi.



Kirjoittaja Joonas Villanen toimii Dinglellä Marketing Managerina. Hän auttaa myös yrityksiä sisällöntuotannon haasteissa yrittäjänä. Joonakseen saa yhteyttä Twitterissä ja LinkedInissä.




Dinglen aiemmat vieraspostaukset:
Video: Sosiaalinen media kyykyttää
Kampanjoista jatkuvaan markkinointiin
Oikeaan aikaan oikeassa paikassa: konteksti on uusi musta

iabfinlanddigimarkkinointipodcastIAB FinlandblogimarkkinaluvutjäsenetjäsenesittelyverkkomainontasisältömarkkinointimediamainontadigimainontaIAB Studioohjelmallinen ostaminenSosiaalinen media

27.05.2026

Q1/2026: Digimainonnan kasvu jatkuu

Digimainonnan määrä ylsi vuoden 2026 ensimmäisellä kvartaalilla noin 201 miljoonaan euroon, mikä vastaa jo 64 prosenttia koko mainosmarkkinasta. Verkkomainonnan kasvua vauhdittivat erityisesti sosiaalinen media ja hakumainonta.

lue lisää

26.05.2026

IAB Finland vahvistaa haku- ja somemainonnan markkinakoon raportointia Suomessa

IAB Finland ja IRM aloittavat yhteistyön, jonka tavoitteena on vahvistaa digitaalisen mainonnan markkinadatan laatua ja luotettavaa raportointia Suomessa.

lue lisää

27.02.2026

Digitaalisen ulkomainonnan markkinaestimaatti ylsi 66,8 miljoonaan euroon vuonna 2025 – DOOH-mainonnan kasvu jatkuu vahvana

IAB Finlandin Digitaalisen ulkomainonnan työryhmän tuoreen arvion mukaan digitaalisen ulkomainonnan (DOOH) markkinan arvo Suomessa nousi vuonna 2025 yhteensä 66,8 miljoonaan euroon. Edellisvuoden 61 miljoonaan euroon verrattuna markkina kasvoi noin 9,5 %.

lue lisää

30.01.2026

Mediamainonnan määrä päättyi -0,7 % laskuun vuonna 2025

Mediamainontaan käytettiin yhteensä 1 261 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja mainonnan määrä laski -0,7 % edellisvuoteen verrattuna. Tiedot perustuvat Kantar Median kuukausittaiseen mediaseurantaan sekä vuosittaiseen erillistutkimukseen, jossa yhteistyökumppaneina ovat eri media-alan liitot.

lue lisää