Icon
Tekoäly haastaa markkinoinnin mittaamisen – kertooko analytiikka koko totuuden? Blogi

Tekoäly haastaa markkinoinnin mittaamisen – kertooko analytiikka koko totuuden?

19.11.2026

Kumppaniblogi: Tre Kronor Media Suomi

Tekoäly muuttaa kuluttajien ostopolkuja, mutta analytiikka ei pysy kehityksen mukana. Tämä voi johtaa siihen, että markkinointibudjetteja ohjataan puutteellisen tiedon perusteella.

Haku on keskellä isoa murrosta: hakusanoista siirrytään yhä enemmän keskusteluun tekoälyn kanssa. Perinteisen hakutulosten selaamisen sijaan kuluttaja voi saada vastauksensa suoraan tekoälyltä, jolloin brändi joko nousee esiin tai jää mainitsematta. Samaan aikaan orgaaninen hakuliikenne laskee, mutta se ei välttämättä tarkoita brändin näkyvyyden heikkenemistä.

Tarkoitukseni ei ole ratkaista, miten generatiivista hakukoneoptimointia (GEO) pitäisi tehdä, vaan nostaa esiin vähemmälle huomiolle jäänyt ongelma: emme vielä pysty kattavasti mittaamaan tekoälyn vaikutuksia, mutta teemme silti markkinointipäätöksiä puutteellisen tiedon perusteella.

Arvo ei katoa, se kirjautuu väärään paikkaan

Osa palveluista ja mobiilisovelluksista ei välitä tietoa kävijän lähteestä tai konversion alkuperästä. Google lisäsi toukokuussa GA4:ään oman AI Assistant -kanavan, mikä on askel oikeaan suuntaan. Sekään ei kuitenkaan tunnista liikennettä, josta viittaustieto puuttuu.

Analytiikka voi siis näyttää orgaanisen hakuliikenteen laskua, vaikka osa sen tuottamasta arvosta jäisi tunnistamatta tai kirjautuisi toiseen kanavaan. Jos tätä ei tunnisteta, markkinointipanostuksia saatetaan leikata juuri sieltä, missä ne edelleen tuottavat tulosta.

Vähemmän klikkejä, valmiimpia ostajia

Hyvä uutinen on se, että liikenteen laatu voi parantua. Tekoäly hoitaa osan vertailusta ja harkinnasta jo ennen klikkausta, joten sivustolle voi saapua aiempaa valmiimpi ostaja.

Siksi myös mittaamista on kehitettävä:

  • Erota tekoälyliikenne omaksi kanavakseen.
  • Pidennä tarkastelujakso 14–30 päivään, jotta pidemmät ostopolut tulevat paremmin näkyviin.
  • Seuraa brändihakuja, sillä kuluttaja voi siirtyä tekoälykeskustelusta suoraan hakemaan brändiä nimellä.
  • Ota perinteisen hakusijoitusten seurannan rinnalle tekoälynäkyvyyden seuranta. Näin voit arvioida, kuinka usein brändisi mainitaan suhteessa kilpailijoihin.

GEO on luottamuslaji

Kielimallit eivät pelkästään laske avainsanoja. Ne arvioivat, onko brändistä kerrottu tieto luotettavaa ja johdonmukaista. Jos tuotteen hinta, saatavuus tai ominaisuudet esitetään eri lähteissä eri tavoin, tekoäly voi valita ristiriitaisista tiedoista yhden tai jättää brändin kokonaan mainitsematta.

Keskeisessä roolissa ovat rakenteinen data, ajantasaiset tuotetiedot ja tietojen yhdenmukaisuus luotettavissa kolmansien osapuolten lähteissä. Suomenkielisessä ympäristössä tämä korostuu: kun sisältöä on vähemmän, ristiriitaiset tai vanhentuneet tiedot voivat saada suuremman painoarvon.

GEO ei siis ole yhden tiimin tehtävä, vaan siihen vaikuttavat niin media, PR, sisällöntuotanto, tuotedata kuin analytiikkakin. Brändi, joka näkyy luotettavissa medioissa ja pitää tietonsa ajan tasalla, luo pohjaa sille, miten tekoäly siitä kertoo.

GEO:lle ei tarvitse vielä löytää yhtä lopullista määritelmää. Sen suurin arvo on siinä, että se ohjaa tarkastelemaan brändin näkyvyyttä hakutulossijoituksia laajemmin ja haastaa kysymään, mittaammeko oikeita asioita.

Lähteet:

Kirjoitus pohjautuu Making Sciencen raporttiin LLMs and Impact on Visibility by Sector (2026). Raportti kokoaa yhteen yli 15 kansainvälisen tutkimuksen tulokset sekä Making Sciencen omia asiakasvertailuja.


Kirjoittaja:

Julia Rantala, Tre Kronor Media

Julia Rantala

Tre Kronor Media

19.11.2026

Tekoäly haastaa markkinoinnin mittaamisen – kertooko analytiikka koko totuuden?

Tekoälyavusteisen tiedonhaun yleistyessä markkinoinnin analytiikka ei välttämättä anna kattavaa kuvaa brändien näkyvyydestä ja markkinoinnin tuottamasta arvosta. Tre Kronor Median Julia Rantala tarkastelee kirjoituksessaan mittaamisen katvealueita ja GEO:n merkitystä sekä tarjoaa käytännönläheisiä vinkkejä mittaamisen kehittämiseen.

lue lisää

18.11.2026

Consent or Pay: Mistä mallissa oikein on kyse?

Suostu tai maksa -malli on herättänyt Suomessa vilkasta keskustelua kotimaisen median rahoituksesta, henkilötietojen käytöstä ja kuluttajan valinnanvapaudesta. Kokosimme kuusi kysymystä ja vastausta, jotka avaavat mallin perusteet digimainonnan ammattilaisille.

lue lisää

17.11.2026

Milloin tekoälysisältö pitää merkitä? Näin EU:n tekoälyasetus vaikuttaa markkinointiin

EU:n tekoälyasetuksen (AI Act) läpinäkyvyysvelvoitteet asettavat vaatimuksia tekoälyllä tuotetun sisällön merkitsemiselle. IAB Finlandin Data & MarTech -työryhmän asiantuntijat avaavat, milloin merkintävelvoite syntyy, miten vastuu tekoälysisällön merkitsemisestä jakautuu eri toimijoiden kesken ja mitä markkinoijien tulee huomioida käytännössä.

lue lisää

13.11.2026

PJ tentissä: Millaisia liiketoimintahyötyjä vastuullisella digimainonnalla voidaan saavuttaa?

IAB Finlandin Vastuullisen digimainonnan työryhmän puheenjohtaja Maarit Ruuth kertoo, miksi toimialan yhteistä ymmärrystä vastuullisuuden teemoista on tärkeää vahvistaa ja miten vastuullisilla valinnoilla voidaan saavuttaa liiketoiminnallisia hyötyjä monella eri tasolla.

lue lisää