Icon
Hyvä data, paha data Blogi

Hyvä data, paha data

19.06.2018

IAB Finland oli kumppanina DigiArena-tapahtumassa 17.5. Messukeskuksessa. Tarjosimme yleisölle mahdollisuuden osallistua kahteen workshop-esitykseen, joissa IAB:n jäsenyritysten digiammattilaiset kertoivat digimainonnan mittaamisesta sekä datan käytöstä digimainonnassa. Haaga Helian Krea -opiskelijat pääsivät tositoimimiin harjoittelemaan oikeaa yritysviestintää ja tekivät meille muutaman kirjoituksen IABlogiin.

Digitaalisessa mainonnassa käytetään valtavasti dataa. Oletko miettinyt, millaista dataa kannattaisi suosia? Datakin voidaan luokitella hyväksi ja huonoksi. Entä miten hyvän ja pahan datan erottaa?

Janne Haussila Amnetilta ja Petri Kokkonen Relevant Digitalilta kertoivat datan ostamisesta ja keräämisestä sekä myyjän että ostajan näkökulmasta toukokuussa pidetyssä DigiArena tapahtumassa.

Miten data päätyy markkinapaikoille

Dataa kerätään useissa kohtaamispaikoissa, sillä erilaiset palvelut ja sovellukset ovat nykyaikana kuluttajalla ahkerassa käytössä. Dataa käytetään tunnistamaan ja segmentoimaan asiakkaat oikeisiin lokeroihin kiinnostusten kohteiden ja esimerkiksi ostokäyttäytymisen perusteella. Dataa kerätään myös tulevaisuuden markkinointikäyttöä ja palveluiden kehittämistä varten.

Tutut Facebook ja Google ovat erittäin merkittäviä datan kerääjiä, mutta ne eivät ole ainoita datalähteitä, joita voi ja kannattaa hyödyntää. Muita hyödynnettäviä datalähteitä ovat muun muassa erilaiset sovellukset sekä monet verkkopalvelut.

Tavallisten yritysten sivuilla dataa kerätään suoraan sivuilla olevien komentosarjojen, skriptien avulla tai niin, että sivulla oleva skripti kutsuu sivustolle jonkun toisen datan kerääjän koodin, joka kerää ja lähettää asiakkaiden käyttäytymisestä tietoa ja lähettää sitä koodin omistajalle. Tageja voi olla yrityksen sivulla itse yrityksen sitä tietämättä. Yrityksen tulee tarkistaa, kuka kerää heidän sivuiltaan dataa, sillä tätä arvokasta tietoa ei tulisi antaa ulos vastikkeetta.



Suosi laadukasta dataa

Hyvän datan tärkeimpiä indikaattoreita on segmenttien osuvuus. Osuvuutta voidaan verrata esimerkiksi omaan datapooliin tai eri datatoimittajien tuloksiin. Silloin nähdään, osuvatko määritelmät yleissegmenttien sisällöstä yksiin. Suuret eroavaisuudet kertovat laatuajattelun puutteesta, eikä markkinoinnin kohdentaminen onnistu näitä segmenttejä hyödyntämällä halutulla tavalla. Parhaimmillaan laadukas data auttaa tunnistamaan uusia mielenkiintoisia löydöksiä kohderyhmistä ja yleisöistä.

Kun käytetään ulkopuolisia datalähteitä, on tiedettävä, mistä data on kerätty ja miten segmentit on rakennettu. Laadukkaasti mallinnetuista segmenteistä on huomattavasti enemmän hyötyä ostajalle kuin ylimalkaisesta suuremmastakin kohderyhmästä.

Yksityishenkilönkin on mielenkiintoista erilaisten työkalujen avulla katsoa, mihin segmentteihin hänet on asetettu käyttäytymisdatan perusteella. Tämä tulos kertoo paljon siitä, minkälaista datankeruun taso on.

Oma data, paras data

Yrityksen oma data on arvokasta ja laadukasta pohjaa datankeruulle ja sitä kannattaa käyttää ensisijaisesti. Kannattaa tarkistaa, täyttääkö yrityksen toiminta GDPR:n tietosuojavaatimukset ja onko oma data laadukasta. Tämän jälkeen on helpompi suunnata katse ulkoisille datan markkinapaikoille ja huolehtia siitä, että yritys saa parhaan edun ostetustakin datasta.

19.11.2026

Tekoäly haastaa markkinoinnin mittaamisen – kertooko analytiikka koko totuuden?

Tekoälyavusteisen tiedonhaun yleistyessä markkinoinnin analytiikka ei välttämättä anna kattavaa kuvaa brändien näkyvyydestä ja markkinoinnin tuottamasta arvosta. Tre Kronor Median Julia Rantala tarkastelee kirjoituksessaan mittaamisen katvealueita ja GEO:n merkitystä sekä tarjoaa käytännönläheisiä vinkkejä mittaamisen kehittämiseen.

lue lisää

18.11.2026

Consent or Pay: Mistä mallissa oikein on kyse?

Suostu tai maksa -malli on herättänyt Suomessa vilkasta keskustelua kotimaisen median rahoituksesta, henkilötietojen käytöstä ja kuluttajan valinnanvapaudesta. Kokosimme kuusi kysymystä ja vastausta, jotka avaavat mallin perusteet digimainonnan ammattilaisille.

lue lisää

17.11.2026

Milloin tekoälysisältö pitää merkitä? Näin EU:n tekoälyasetus vaikuttaa markkinointiin

EU:n tekoälyasetuksen (AI Act) läpinäkyvyysvelvoitteet asettavat vaatimuksia tekoälyllä tuotetun sisällön merkitsemiselle. IAB Finlandin Data & MarTech -työryhmän asiantuntijat avaavat, milloin merkintävelvoite syntyy, miten vastuu tekoälysisällön merkitsemisestä jakautuu eri toimijoiden kesken ja mitä markkinoijien tulee huomioida käytännössä.

lue lisää

13.11.2026

PJ tentissä: Millaisia liiketoimintahyötyjä vastuullisella digimainonnalla voidaan saavuttaa?

IAB Finlandin Vastuullisen digimainonnan työryhmän puheenjohtaja Maarit Ruuth kertoo, miksi toimialan yhteistä ymmärrystä vastuullisuuden teemoista on tärkeää vahvistaa ja miten vastuullisilla valinnoilla voidaan saavuttaa liiketoiminnallisia hyötyjä monella eri tasolla.

lue lisää