"Voi v.... Uskooko joku näihin huijauksiin" - Miten hallitset brändisi digitaalista mainetta?
Kuvittele tilanne, jossa brändisi on keskellä PR-kriisiä tai sen jälkimainingeissa. Markkinointistrategiassaan yrityksesi on päättänyt käyttää Facebookia sisältömarkkinoinnin jakelukanavana, esimerkiksi blogitekstin, artikkelin tai oppaan jakamiseen. Tavoitteena on saada mahdollisimman monen ihmisen yhteystiedot yrityksen markkinointirekisteriin. Lopulta kampanja laitetaan sosiaaliseen mediaan liveksi ja odotetaan jännittyneinä, kuinka monta konversiota eli tässä tapauksessa yhteystietoa se tuottaa.
Vaan miten käykään. Klikkauksien ja konversion sijaan Facebookin kommenttikenttään ilmestyy useita vihaisia palautteita, joita myös potentiaaliset asiakkaat lukevat. Toisin sanoen haluttu yleisö tai kohderyhmä kuluttaa väärää sisältöä. Tämän seurauksena brändi ei rakennu markkinoijan toivomaan suuntaan vaan jää vellomaan negatiivisten kommenttien kierteessä, joista itsestään tulee ilmiö.
Brändin maineenhallinta somen avulla voi olla vaikeaa ja saattaa tuoda mukanaan ikäviäkin yllätyksiä. Some-raivo on totisinta totta, kuten moni tunnettu media, mm. Yle tänä päivänä kirjoittaa. Saman myöntää Facebookin operatiivinen johtaja Sheryl Sandberg.
Somessa raivoaminen on syytä ottaa huomioon brand safetya eli bränditurvallisuutta mietittäessä. Sisältömarkkinoinnin jakelun näkökulmasta sosiaalisella medialla on kuitenkin puolensa. Se toimii hyvin retargetointiin eli jo verkkosivulla käyneiden tavoittamiseen, hyväntekeväisyyskeräyksiin tai vaikkapa kissavideoiden jakamiseen.
Natiivimainonta auttaa brändisi maineenhallinnassa, sillä se sulautuu toimitukselliseen sisältöön ja tarjoaa hyödyllistä tai viihdyttävää tietoa lukijalleen. Sen avulla saat viestittyä asioita, jotka tekevät brändistäsi uniikin ja ainutlaatuisen, etkä joudu huolehtimaan some-roviosta. Natiivimainonnan nousua tukee mm. megatrendi digitaalinen empatia – lukija saa itse tehdä päätöksen kuluttaako sisällön - toisin kuin vaikkapa bannerimainonnassa, joka on tunnettu näytölle yllättäen ilmestyvistä pop-upeistaan. Natiivimainonta ei häiritse sisällönkulutusta, joten se on erinomainen työkalu yleisöjen rakentamiseen, inspiroimiseen ja heidän sitouttamiseensa yrityksen asiakkaiksi.
Entäpä natiivimainonnan brändiriski? Jos työskentelet esimerkiksi lentoyhtiössä ja ilmailualalla on sattunut onnettomuus, paras vinkkimme on odottaa pölyn laskeutumista kaiken markkinoinnin suhteen. Näin varmistat, ettei brändisi joudu negatiivisen uutisoinnin kohteeksi missään kanavassa, vaikka itse uutinen ei brändiäsi koskisikaan. Ja kun pöly todella on laskeutunut, tarjoa yleisöllesi esimerkiksi vinkkejä lentomatkustamisen turvallisuudesta, natiivimainonnan avulla tietenkin.
Tekstin otsikossa oleva lainaus on peräisin tosielämästä, erään tunnetun markkinoijan some-kampanjan kommenttikentästä.

Blogitekstin kirjoittaja Sini Orkola-Sahramies on Strossle Finlandin maajohtaja.
21.08.2026
PJ tentissä: Miten tekoäly muuttaa ohjelmallisen mainonnan kenttää?
IAB Finlandin Ohjelmallisen mainonnan työryhmän puheenjohtaja Juuli Pelkonen kertoo, miten tekoäly, omnikanavainen tekeminen ja oman datan hyödyntäminen voivat viedä markkinaa eteenpäin.
lue lisää12.08.2026
Jäsenesittelyssä: Tokmanni
Tässä blogisarjassa tutustumme IAB Finlandin uusiin jäseniin hieman paremmin: nyt esittelyvuorossa on Tokmanni, ja haastattelukysymyksiimme vastaa retail median projektipäällikkö Mika Valo.
lue lisää11.08.2026
PJ tentissä: Mikä on retail median suurin mahdollisuus Suomessa?
IAB Finlandin Retail media -työryhmän puheenjohtaja Sami Hiirsalmi kertoo, miksi retail median yhteiselle kehittämiselle on tarvetta ja miten mainostajat voivat hyödyntää kaupan mediaa suunnitelmallisemmin.
lue lisää06.08.2026
Kolmas aalto: Kuinka markkinapaikkamedia määrittelee kaupan median uudelleen
Kumppaniblogi: Vend. Digitaalisen mainonnan ekosysteemi elää murrosta: hakukone- ja somemainonnan jälkeen ala on siirtynyt kolmanteen aaltoon, kaupan omaan mediaan. Evästeiden poistuminen ja tarve mitata mainonnan suoria myyntituloksia ovat tehneet siitä miljardien eurojen globaalin ilmiön, jonka keskiöön on noussut markkinapaikkamedia.
lue lisää