Mitä netti-tv tuo perinteisen tv-mainonnan lisäksi?

Viime kerralla käsittelin instream-markkinan voimakkaita kasvuennusteita ja lupasin samalla jatkaa bloggaamista videomainonnan parissa. Verkossa toimivien netti-tv:iden rooli instream-markkinassa on huomattava, joten tästä johdannaisena siirryn käsittelemään mainontaa suomalaisissa netti-tv:issä.

Nyt haastattelupenkille istui Iltalehden verkon asiakkuusjohtaja Tuomas Avonius. IL-TV on yksi alan markkinajohtajista Suomessa, joka on kerännyt viime viikkoina noin 800 000 eri selainta viikossa. Mainosnäyttöjä sille kertyy noin 3 miljoonaa viikossa.

Netti-tv vs. perinteinen tv

Kysyin Tuomakselta, miten hän vertailisi perinteisen bannerimainonnan ja netti-tv-mainonnan hyviä ja huonoja puolia? Hän vastasi osuvasti, että järkevämpää on tehdä vertailua saman mediaryhmän eli samankaltaisten medioiden sisällä. Edistääksemme netti-tv markkinan kehitystä, tulee meidän laventaa ajattelutapaa kysymällä mitä web tuo perinteisen tv:n lisäksi? Samankaltaista tulokulmaa käytti myös Petri Kokkonen Ruutu.fi:n osalta kertomalla, että Nelosella netti-tv tuo +15 % lisää huomioarvoa perinteisen tv:n lisäksi. Käsitelkäämme siis asiaa sittenkin tästä näkökulmasta.

Avonius kertoo, että mikäli tv-materiaalia on käytettävissä, kannattaa sitä ehdottomasti hyödyntää myös netti-tv:ssä. Tämä on tv-kampanjoiden kontaktihintoihin nähden hyvin kustannustehokasta. Webin avulla saadaan lisää peittoa, toistoa tai tarvittaessa niitä molempia. Netti-tv:ssä mainostaja ei joudu jakamaan huomiota samalla tavoin kuin perinteisen tv:n puolella. Tämän takaavat ennen mediasisältöä esitettävä mainonta, kun taas perinteisessä tv:ssä sama mainoskatko jaetaan usean mainostajan kesken. Verkkomainonnan mahdollistama interaktiivisuus tuo selvää lisäarvoa perinteisen tv-mainonnan tutkaparina.

Netti-tv-mainonta usein myös tasoittaa tavoittavuutta vuorokauden aikana. Esimerkiksi IL-TV:ssa kävijöistä n. 60 % tavoitetaan päivällä. Muuten netti-tv:hen pätevät samat liikkuvan kuvan edut mitä perinteisen tv:n puolellakin. Sainkin itseasiassa tähän liittyen Tuomakselta osuvan sloganin; “liikkuva kuva hurmaa niin illassa kuin päivässä”.

Netti-tv:n haasteita

Tuomas Avonius povaa netti-tv:lle voimakasta kasvua nyt ja tuleville vuosille. Penäsin häneltä kuitenkin alaa koskevia haasteita; mitkä kasvuesteet ovat netti-tv-mainonnan kasvukehitystä hidastavia tekijöitä? Haasteeksi hän vastaa strategisen ajattelun kapeuden. Järkevämpää olisi ajatella netti-tv:tä osana tv-kampanjointia, eikä vaan osana digimediaa. Tuomas kertoi, että eräässä ruotsalaisessa mediatoimistossa on oma netti:tv:hin erikoistunut osaaja. Tämä kertoo saman mediaryhmän kokonaistavoittavuuden optimoinnista, josta meillä Suomessa on paljon opittavaa vielä suhteellisen pienessä, mutta voimakkaasti kasvavassa mediaryhmässä.

Joskus haasteena on turha kikkailu. Vaikka verkko toimintaympäristönä mahdollistaa liikkuvan kuvan ohella monipuolisia toteutuksia, ei niitä aina ole pakko käyttää. Interaktiviisutta kannattaa hyödyntää tarvittaessa. Suoraviivainen liikkuvan kuvan hyödyntäminen tehoaa samalla tavalla kuin perinteisessäkin medissa.

Avonius kertoo, ettei verkossa tutkimusten mukaan haluta katsoa yli 20 sekunnin mainos-spotteja. Tuomas on tässä oikeassa. Turhaan kikkailuun sorrutaan välillä erityisesti displayn puolella. Futiksessakin lopulta ne maalit ratkaisevat. Tosin välillä muutama kikka on tarpeen, jotta päästään maalille asti laukomaa. Tulen bloggaamaan display-mainnonnan turhasta kikkailusta myöhemmin keväällä omana aiheenaan.

Netti-tv-mainonta: 2 min. klippi vs. Simpsonien uusinta

Paljon kiitoksia Tuomakselle haastattelusta. Sain siitä aineksia myös seuraavaan videomainontaa käsittelevään postaukseeni, jossa tulen käsittelemään netti-tv:iden välisiä eroja. Vielä pienessä netti-tv markkinassa alkaa nimittäin erottua erityylisiä palveluita, eli ns. ”klippityylisiä” sivustoja (esim. IL-TV) sekä ”perinteisiä” netti-tv:itä (esim. Ruutu.fi ja Katsomo.fi). Mitkä ovat niiden erot mainonnan kannalta? Vai onko niitä? Onko sillä merkitystä, jos mainos näytetään ennen Simpsoneiden uusintaa tai lyhyttä kohujulkkiksen haastattelua? Jatkan tällä aiheella kahden viikon päästä perjantaina yllä mainitulla otsikolla. Tulevana perjantaina bloggaamisen aiheenani on bloggaaminen. Se sopii hyvin aiheeksi juuri nyt, kun IABlogi on auennut.