EU:n tekoälyasetuksen (AI Act) läpinäkyvyysvelvoitteet tulivat sovellettaviksi 2.8.2026. Mitä uudet velvoitteet tarkoittavat markkinoijille, milloin tekoälysisältö pitää merkitä ja kuka merkinnöistä vastaa? IAB Finlandin Data & MarTech -työryhmän asiantuntijat avaavat sääntelyn vaikutuksia markkinointiin.
Tekoälysisällön merkintävelvoitteessa on pohdittava, millaista sisältöä tekoälyllä tuotetaan ja miten sitä käytetään. Kaikkea tekoälyllä tuotettua markkinointisisältöä ei tarvitse merkitä. Pelkkä generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen mainosmateriaalin tai markkinointiviestinnän tekemisessä ei vaadi merkintää.
Keskeinen kysymys on sama kuin markkinoinnissa aina: syntyykö vastaanottajalle harhaanjohtava mielikuva? Mikäli syntyy, on tekoälyn käytöstä kerrottava, vaikka AI Actin velvoitteet eivät soveltuisi. Tällöin arvioinnin pohjana on kuluttajansuojalain kielto harhaanjohtavasta markkinoinnista ja ICC:n markkinointisäännöt.
Tekoälyasetus tuo näiden rinnalle uusia läpinäkyvyysvelvoitteita, ja markkinoinnissa merkintävelvoite syntyy kolmessa tilanteessa:
Deepfake: kuva, ääni tai video. Tekoälyllä tuotettu tai muokattu sisältö on merkittävä, mikäli se muistuttaa olemassa olevia henkilöitä, esineitä, paikkoja tai tapahtumia ja sisältö voi näyttää virheellisesti aidolta. Esimerkiksi tekoälyllä tehty video, jossa ihmiset käyttävät tuotetta aidon näköisessä ympäristössä, voi kuulua velvoitteen piiriin. Synteettinen puhuja tai tekoälyllä kloonattu ääni on vastaava tapaus.
Yhteiskunnallisesti merkittävä teksti. Tekoälyllä tuotettu teksti on merkittävä, jos tekstissä tiedotetaan yleisöä yleistä etua koskevista asioista. Tavallinen mainosteksti ei yleensä kuulu tähän, mutta esimerkiksi julkisen sektorin kampanja tai yhteiskunnallinen vaikuttamisviestintä voi kuulua.
Chatbot ja muu vuorovaikutteinen tekoäly. Käyttäjälle on kerrottava, ettei hän keskustele ihmisen kanssa, ellei asia ole ilmeistä. Tämä on lähtökohtaisesti tekoälyjärjestelmän tarjoajan velvoite, mutta myös esimerkiksi toimisto voi itse olla tarjoaja.
Merkintävelvoitteesta voi vapautua, mikäli ihminen tarkastaa sisällön ja joku kantaa siitä toimituksellisen vastuun. Pelkkä muodollinen vilkaisu ei aina ole riittävä, joten tarkastus kannattaa dokumentoida. Selvästi taiteellisen, satiirisen tai fiktiivisen deepfaken voi kuitenkin merkitä kevyemmin, esimerkiksi lyhyellä tunnisteella videon alussa.
Kuka vastaa mistäkin?
Tekoälyasetus jakaa vastuun tarjoajan ja käyttöönottajan kesken, joten oma rooli kannattaa tunnistaa.
| Rooli | Vastuu | Esimerkki |
|---|---|---|
| Tarjoaja | Käyttäjälle ilmoittaminen tekoälyvuorovaikutuksesta ja tekoälytuotosten konekäsiteltävä merkintä. | Työkalun valmistaja tai toimisto, joka tarjoaa asiakkaalle omalla nimellään kehitetyn chatbotin tai tekoäly-avatarin. |
| Käyttöönottaja | Deepfakejen ja tiettyjen yhteiskunnallisesti merkittävien tekstien näkyvä merkintä. | Toimisto tai markkinoija, joka tuottaa ja julkaisee sisältöä valmiilla työkaluilla |
| Mainostaja | Markkinoinnin lainmukaisuus. | Vastuu säilyy, vaikka toteuttajana olisi toimisto, vaikuttaja tai tekoälytyökalu |
Kannattaa myös muistaa, että suostumus on eri asia kuin merkintä. Jos tekoälyllä muokataan oikean ihmisen kasvoja tai ääntä, pelkkä merkintä ei riitä. Henkilöltä tarvitaan lupa, ja käytössä on huomioitava myös tietosuoja, tekijänoikeudet ja henkilön oikeus omaan kuvaansa.
Mainostajan, toimiston ja teknologiatoimittajan kannattaa sopia, milloin tekoälyn käytöstä kerrotaan ja kuka vastaa merkinnöistä. Mainostajan on tiedettävä, missä tekoälyä on käytetty, jotta se voi täyttää velvoitteensa.
Merkinnän kaksi tasoa
Merkintä syntyy kahdella tasolla. Työkalun valmistaja vastaa teknisestä merkinnästä eli näkymättömästä vesileimasta ja tiedostoon upotetusta alkuperätiedosta, jonka kone tunnistaa. Yleisin avoin standardi tähän on C2PA, joka toimii kuin sisältöön liitetty syntymätodistus. Sisällön julkaisija vastaa näkyvästä merkinnästä, jonka vastaanottaja näkee valmiissa sisällössä.
Työkalujen merkintäkyky kannattaa ottaa huomioon jo niiden valinnassa ja sopimuksissa. Merkintää arvioidaan yleisön näkökulmasta, joten sen on oltava selkeä ja näkyvä. Merkintää ei saa piilottaa käyttöehtoihin tai valikon taakse.
Läpinäkyvyysvelvoitteen rikkomisesta voi seurata enintään 15 miljoonan euron tai 3 prosentin sakko yrityksen maailmanlaajuisesta vuotuisesta liikevaihdosta. Suuryrityksillä sovelletaan näistä suurempaa ja pk-yrityksillä pienempää. Suomessa läpinäkyvyysvelvoitteiden noudattamista valvoo Traficom.
Kyse ei kuitenkaan ole vain sääntelyn noudattamisesta. Mitä aidomman näköistä tekoälysisältö on, sitä tärkeämpää on, että vastaanottaja ymmärtää, mitä hänelle näytetään. Avoimuus tekoälyn käytöstä rakentaa luottamusta, joka on kaiken markkinoinnin ytimessä.
Tarkistuslista markkinoijalle
- Kartoita tekoälyn käyttö. Selvitä, missä kohden tuotantoa tekoälyä käytetään ja mitä siitä viestitään ulospäin.
- Tunnista roolisi ja sovi vastuista. Selvitä, toimiiko yrityksesi tekoälyjärjestelmän tarjoajana vai käyttöönottajana ja kuka vastaa merkinnöistä.
- Luokittele ja arvioi harhaanjohtavuus. Onko sisältö merkintävelvollista tai voisiko tekoälystä vaikeneminen johtaa harhaan?
- Varmista ihmistarkastus ja dokumentoi se. Jos nojaat poikkeukseen, nimeä vastuuhenkilö ja kirjaa prosessi.
- Tarkista suostumukset, työkalut ja sopimukset. Varmista tarvittavat luvat, työkalujen merkintäkyky ja merkintävastuut.
- Sovi näkyvä merkintä ja ohjeista henkilöstö. Päätä, miten sisällöt merkitään eri kanavissa ja varmista, että henkilöstö tuntee merkintäkäytännöt.
Lähteet
- Euroopan komissio: Komissio aloittaa tekoälysäädöksen sääntöjen ja uusien avoimuusvaatimusten täytäntöönpanon 2. elokuuta
- Euroopan komissio: Ohjeet tekoälyllä tuotetun sisällön läpinäkyvyydestä
- Euroopan komissio: Käytännesääntö tekoälyllä tuotetun sisällön läpinäkyvyydestä
- Legal Folks: EU:n tekoälyasetus – missä mennään nyt ja mitä yrityksen pitää huomioida?
- ICC: Responsible AI in marketing
