Kuluttaja on kännykän päässä, oletko sinä?
Suomalaisista yli puolet (54 prosenttia) käyttää internetiä liikkeellä ollessaan, käy ilmi TNS Gallupin tuoreesta NetTrack-tutkimuksesta, joka selvittää suomalaisten internetissä käyttämää aikaa ja käytön tapoja.
Siinä missä internetin käyttäjien määrä on pysynyt melko samanlaisena, on käyttö lisääntynyt ja käyttöpaikat monipuolistuneet mobiili- ja tabletlaitteiden käytön myötä. Yli 65 prosentilla suomalaisista on älypuhelin, ja heistä 63 prosenttia käyttää nettiä laitteellaan säännöllisesti. Tabletin omistaa tai sellaista käyttää 31 prosenttia suomalaisista.
Kannettavat laitteet tarkoittavat myös netissä vietetyn ajan siirtymistä uusiin paikkoihin. TNS:n tutkimuksessa kävi ilmi, että mobiililaitteiden määrän kasvu alkaa näkyä myös siinä, kuinka niitä käytetään kuluttamisen tukena kivijalkakaupoissa.
Asiakas etsii aukioloaikoja ja tuotetietoja
TNS:n tutkimuksen mukaan yleisimmin tarvitaan myymälöiden sijainti- ja aukiolotietoja. Näistä tiedusteluista jo 40 prosenttia tehdään liikkuessa.
Silti välillä tuntuu, että liikkeellä oleva kuluttaja on unohdettu kokonaan. Eräänä pyhäpäivänä kesken kävelylenkin iski tarve varmistaa, olisiko lähellä avoinna olevaa ruokakauppaa. Luulisi tämän olevan yksinkertainen operaatio, mutta toisin kävi. Tarvittiin yhdistelmä karttapalveluita, eri ketjujen kotisivuja ja valistunut arvaus, ennen kuin nälkäiset vapaapäiväläiset pääsivät päivällisostoksille.
NetTrack-tutkimus kertoo myös, että kuluttajat etsivät mobiililaitteillaan tuotetietoja sekä tarkistavat saatavuuden. Myymälöissä käsi kännykkätaskulla kulkevat etenkin alle 45-vuotiaat ja pääkaupunkiseudulla asuvat. Kuvia tuotteista haluavat näppäillä etenkin 35–44-vuotiaat. Noin 13 prosenttia suomalaisista käyttää nettiä apuna ostohetkellä – niin kotona verkkoshoppaillessa kuin fyysisessä myymälässä
Paljon on kuultu puhetta siitä, kuinka netti ja kivijalkakauppa pitäisi yhdistää. Asiakas on osannut tehdä sen jo itse, kuten tutkimuksesta käy ilmi. Mutta ovatko myyjä ja markkinoija siellä myös? Mitä yritykset tarjoavat kuluttajalle, joka vaeltaa myymälässä kännykkä kädessään?
Oletko aina saatavilla?
Liikkeellä olevat nettikansalaiset tarjoavat alalle sekä haasteita että mielenkiintoisia mahdollisuuksia.
Mobiilissa mainostaminen on ottanut entistä suurempia osuuksia mainoskakuista ympäri maailman. eMarketer uutisoi hiljattain, että mobiilimainonnan panostukset kasvoivat viime vuonna globaalilla tasolla 105 prosenttia. Eniten kasvavasta euromäärästä hyötyivät Facebook ja Google. Pohjois-Amerikassa mobiilimainonta vei arvioiden mukaan viime vuonna digimainoskakusta jo 18,8 prosenttia.
Suomessa mobiilimainonnan panostusten kasvu oli vuonna 2013 kansainvälistä tasoa hurjempaa, 368 prosenttia. Koko digitaalisesta mainoskakusta mobiili on edelleen kuitenkin vain pieni siivu, noin yhdeksän prosenttia.
Mainostajat ovat heränneet hiljalleen mobiilikäytön kasvuun, mutta pelkkien kampanjoiden vieminen uusiin formaatteihin ei riitä. Kuluttaja haluaa palvelua myös mobiilissa, mutta saako hän siellä kaipaamaansa palvelua?
”Jokaisen yrityksen prioriteetti numero yksi vuonna 2014 tulee olla varmistaa always on -strategia ja toteutus”, kuten Jukka Sundquist hiljattain kirjoitti ansioituneessa IABloggauksessaan. On palveltava asiakasta mihin tahansa aikaan ja millä hyvänsä laitteella tämä palvelua haluaa. Jos liikkeellä oleva kuluttaja ei löydä sinua ja palveluitasi kännykällään tai tabletillaan, eksyy hän todennäköisemmin kilpailijan ovesta sisään.
IAB Finland tarjoaa jäsenilleen kevytversion TNS:n NetTrack-tutkimuksesta. Sen voit ladata täältä.
Laajemmat tulokset voi ostaa TNS:ltä. Muista kysyä IAB:n jäsenhintaa!
Lotta Heikkeri
Kirjoittaja on IAB Finlandin markkinointi- ja viestintäpäällikkö
18.11.2026
Consent or Pay: Mistä mallissa oikein on kyse?
Suostu tai maksa -malli on herättänyt Suomessa vilkasta keskustelua kotimaisen median rahoituksesta, henkilötietojen käytöstä ja kuluttajan valinnanvapaudesta. Kokosimme kuusi kysymystä ja vastausta, jotka avaavat mallin perusteet digimainonnan ammattilaisille.
lue lisää17.11.2026
Milloin tekoälysisältö pitää merkitä? Näin EU:n tekoälyasetus vaikuttaa markkinointiin
EU:n tekoälyasetuksen (AI Act) läpinäkyvyysvelvoitteet asettavat vaatimuksia tekoälyllä tuotetun sisällön merkitsemiselle. IAB Finlandin Data & MarTech -työryhmän asiantuntijat avaavat, milloin merkintävelvoite syntyy, miten vastuu tekoälysisällön merkitsemisestä jakautuu eri toimijoiden kesken ja mitä markkinoijien tulee huomioida käytännössä.
lue lisää13.11.2026
PJ tentissä: Millaisia liiketoimintahyötyjä vastuullisella digimainonnalla voidaan saavuttaa?
IAB Finlandin Vastuullisen digimainonnan työryhmän puheenjohtaja Maarit Ruuth kertoo, miksi toimialan yhteistä ymmärrystä vastuullisuuden teemoista on tärkeää vahvistaa ja miten vastuullisilla valinnoilla voidaan saavuttaa liiketoiminnallisia hyötyjä monella eri tasolla.
lue lisää03.11.2026
PJ tentissä: Miten alan yhteinen ymmärrys sääntelystä voi tukea digimainonnan kenttää?
IAB Finlandin Sääntely-työryhmän puheenjohtaja Oona Matinpalo kertoo, miksi nopeasti muuttuva sääntely tarvitsee yhteistä tulkintaa ja miten työryhmä auttaa alaa hahmottamaan regulaation käytännön vaikutuksia.
lue lisää