Icon
Suomi, mobiili, missä mennään? Tietosuoja ja markkinointijuridiikka

Suomi, mobiili, missä mennään?

07.02.2013 | Atte Kniivilä

Mobiilimainonta Suomessa on kuvaannollisesti ehkä juuri noussut merestä maalle ja opettelee hengittämään kiduksien sijasta keuhkoilla. Samaan aikaan merestä nousee useampia hengitystä harjoittelevia olentoja, jotka kilpailevat elintilasta ja taistelevat toisiaan vastaan vahvimman oikeudella. Toisten kanssa ei tulla toimeen, vaan ympärillä vallitsee viidakon laki ja epäjärjestys. Noh, eihän tässä mitään ihmeellistä ole; näin kaikki aina saavat alkunsa, mutta nyt on odotettavissa kuitenkin jonkun suuren organismin vallankumous, sillä elinolosuhteet ovat mobiiliotukselle otolliset.

TNS:n ja IAB Finlandin tekemän selvityksen (http://www.iab.fi/uutiset-and-tiedotteet/tiedotteet/verkkomainonta-vuoden-2012-ainoa-kasvaja/) mukaan verkkomainonnan osuus kokonaiskakusta on noin 17,8 %. Mobiilimainonta lasketaan tähän lukuun digitaalisuutensa vuoksi mukaan. Verkkomainonta sitten jaetaan haku-, hakemistot-, display- ja luokiteltuihin kategorioihin. Displayn osuus verkkomainonnasta oli 40 %, eli 7,12 % kokonaismainonnasta. Mobiilin osuus oli taas 1,4 % display-mainonnasta eli promille kokonaiskakusta. Toki on muistettava, että mobiili on paljon muutakin kuin bannereita saitilla, mutta silti voisi näin äkkiseltään päätellä, että kun tämän summan suhteuttaa mobiilissa vietettyyn media-aikaan (n. 23 % media-ajasta), niin tässä on hiukkasen epäkohtaa.

Miksi näin? Tämä on uutta, joo, toki tämä on iso syy. Mainostajan on helppo mennä sillä ”vanhalla tutulla”, mutta onhan niitä muitakin syitä, joita olisi syytä miettiä. Onko mainostajalla mobiiliin soveltuvaa sivustoa, johon kannattaa yleensäkään liikennettä ajaa? Ja jos on, niin toimiiko se Suomessa?

Toimiiko se Suomessa? Mikä ihmeen ”toimiiko se Suomessa”? Suomi on mobiilissa oikeasti aika haastava maa. Älypuhelinpenetraatio on eri lähteestä riippuen jossain 40-50 % välillä. Älypuhelimet sitten jakautuvat Suomessa hyvin erikoisesti tasan neljän eri tekniikan kesken. Applen iOS, Android, Symbian-älypuhelimet ja Windows jakavat älypuhelinmaailman keskenään tasaisesti. Jos siis teet applikaation, niin pelkällä iOS-applikaatiolla tavoitat noin 10 % suomalaisista. Jos taas teet responsiivisen webbisivun, joka skaalautuu näytön koon mukaan, niin tätä tukee noin 30 % suomalaisten puhelimista. Vanhimpien puhelimien netti-selain ei nimittäin tue tätä ruudun koon mukaan tehtävää optimointia lainkaan saumattomasti. Vielä oma soppansa syntyy siitä, että Windows-puhelimet tekevät Explorer-selaimensa ansiosta lähes kaiken ihan erilailla. Oikeasti eri päätelaitteisiin optimoituja sivustoja on markkinoilla hyvin huonosti. Esimerkiksi Ruotsissa älypuhelimista Applen iPhoneja on noin 70 %. Siellä tällaisen ”one size fits all” -ajattelun mukainen toiminta on jopa perusteltua. Maailmalta voi aina oppia, mutta valitettavasti se ei nyt aina toimi sellaisenaan täällä.

Ongelmia on, missä ratkaisut?

Kaikille päätelaitteille optimoidut sivut on mahdollista tehdä ilman älytöntä ponnistelua, se on hyvä startti. Tällöin ei käytetä responsiivisuutta, vaan päätelaiteoptimointia. Toki mobiilissa voi olla näkyvissä ilman oman brändinsä mobiilioptimoitua sivua. Tämä voidaan tehdä markkinointisivujen kautta, eli ”ländäreillä”. Mainonnan hallintaohjelmistot osaavat kohtuullisen kivasti ohjata display-mainonnan mobiilissa myös niin, että oikea banneri näkyy oikeassa laitteessa. Tästä siis mainostajan ei tarvitse huolehtia, koska mediat ja mediatoimistot hoitavat tämän osuuden. JA SITTEN: voihan siellä mobiilissa tehdä muutakin! Perinteinen SMS toimii ja tavoittaa, QR-koodilla voidaan yhdistää printti- ja ulkomainonta mobiiliin, paikantavilla palveluilla liikennettä voidaan ohjata karttaan piirretyillä kohteilla oikeille sivuille. Tämän lisäksi hieman korkealentoisemmat NFC ja augmented reality tuovat mainontaan ihan uuden kulman.

Miten olisi esimerkiksi kampanjasivusto, joka paikantaa sinut kartalla? Sivustolle liikenteen voi ohjata hakukoneilla, bannereilla, tekstiviesteillä tai vaikka printtiin yhdistetyillä QR-koodeilla. Voit nappia painamalla tilata itsellesi kupongin tekstiviestillä, jossa on QR-koodi. Sivuston kartta avaa navigaattorisi ja vie sinut lähimpään kivijalkamyymälään, jossa voit näyttää QR-koodilla varustetun kupongin kassalla ja saat haluamasi tuotteen. Kun kassahenkilö on skannannut koodisi puhelimestasi pamahtaa sinulle tekstarilla ”kuitti”, jossa on lisätietoa saamastasi tuotteesta ja samalla voit tykätä tuotteesta ja jakaa kaiken esimerkiksi Facebookissa. Tämä ei ole mitenkään utopistinen maailma ja tämä toimisi kaikissa Internet-kykyisissä puhelimissa sen 10 % sijaan, joka tavoitettaisiin tekemällä yksi applikaatio…

07.05.2021

Kysy IABlta: Master your GDPR - Evästemyrsky

IAB Finlandin Master your GDPR -webinaarissa 28.4.2021 nostettiin agendalle evästehyväksynnät, ajankohtaiset lainsäädäntöhankkeet sekä tekoälypohjaisen päätöksenteon juridiset puolet.

lue lisää

18.11.2020

Kysy IABlta: Master your GDPR - Adtech + analytics + privacy -webinaari

IAB:n ja IAPP Knowledgenetin webinaari pureutui marraskuussa adtechiin, analytiikkaan ja tietosuojaan. Puheenvuoroissa Sitra käsitteli yksityisyyttä, Eversheds Sutherland adtechiä ja oikeuskäytäntöjä sekä Alma Media kolmannen osapuolen evästeitä ja tietosuojaa.

lue lisää

28.08.2020

TCF2.0 aika alkoi elokuussa

IAB Europen Transparency & Consent Framework (TCF) päivittyi 2.0 -versioon 15.8. 2020

lue lisää

09.06.2020

Kaksi poikkeavaa viranomaistulkintaa evästesuostumuksista - miten toimia?

Kirjoittaja Jari Puhakka Fonectalta avaa evästesuostumuksen ja tietosuoja-asetusten taustoja ja tilannetta

lue lisää